Ursula von der Leyen varmisti täpärästi paikkansa komission johdossa

Kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta huolimatta von der Leyen ei kelvannut vihreille

Euroopan komissio saa ensimmäisen naispuheenjohtajansa saksalaisesta Ursula von der Leyenistä. Äänestys Euroopan parlamentissa oli äärimmäisen tiukka, sillä hänen kohtalonsa oli kiinni muutamasta mepistä.

Von der Leyen sai 383 ääntä, kun tarvittava määrä oli 374.

Heikentääkö kapea enemmistö uuden puheenjohtajan mandaattia?

Von der Leyen muistutti valintansa jälkeen, että hänellä oli vain 13 päivää aikaa tehdä itseään tunnetuksi. Kun EU-johtajat valitsivat hänet vaikeiden neuvotteluiden jälkeen Brysselissä pari viikkoa sitten, ei ollut varmaa, että enemmistöä hänen taakseen syntyisi.

Äänestys oli salainen, joten ei tiedetä, ketkä uutta komission puheenjohtajaa tukivat. Von der Leyen kertoi rakentavansa yhteistyötä Eurooppa-myönteisten puolueiden kanssa.

Viisivuotisen kautensa aikana von der Leyen on luvannut ajaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja vahvistaa oikeusvaltioperiaatteen valvontaa. Belgiassa syntynyt seitsemän lapsen äiti aikoo korostaa myös lasten oikeuksia.

Henkilökohtaisesti muutto Brysseliin on hänelle kuin "paluu kotiin". Von der Leyenin isä työskenteli komissiossa aiemmin korkeana virkamiehenä.

Von der Leyen on toiminut maansa puolustusministerinä. Kautta ovat varjostaneet kohut alan konsulttisopimuksista.

 

Ilmastotavoitteet kiristyvät

 

Von der Leyen tavoittelee Euroopan unionista hiilineutraalia ensimmäisenä maailmassa, vuoteen 2050 mennessä. Nykyinen komissio vasta hahmotteli reittejä tavoitteen saavuttamiseksi, mutta ei ajanut sitä.

Tavoite on monien jäsenmaiden yhteinen. Muutamat itäisemmän Euroopan maat pyristelevät vielä vastaan, mutta puheenjohtajamaa Suomi yrittää saada niitä taivuteltua.

– Laitan eteenpäin vihreän sopimuksen (Green Deal) Euroopalle ensimmäisen sadan päiväni aikana, von der Leyen lupasi parlamentissa.

Komissio antaa hänen mukaansa ensimmäisen ilmastolain, jossa tavoite ilmastoneutraaliudesta mainitaan.

Vuoteen 2030 mennessä kasvihuonekaasupäästöjä on hänen mukaansa vähennettävä 50:llä ellei jopa 55 prosentilla. Tällä hetkellä tavoite on 40 prosenttia.

Kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta huolimatta vihreät äänestivät von der Leyeniä vastaan. Asian vaikeudesta kertonee, ettei Heidi Hautala lopulta kertonut kantaansa. Ville Niinistö kertoi äänestävänsä vastaan.

Vastaan äänestivät myös perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen ja Laura Huhtasaari sekä vasemmistoliiton Silvia Modig.

Von der Leyeniä kertoivat kannattavansa kokoomuksen Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen, keskustan Mauri Pekkarinen ja Elsi Katainen, RKP:n Nils Torvalds sekä SDP:n Miapetra Kumpula-Natri ja Eero Heinäluoma. Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen oli poissa.

 

Selmayr jätti tehtävänsä

 

Komission puheenjohtaja on merkittävä vallankäyttäjä Euroopan unionissa. Uuteen komissioon tulee yhtä paljon naisia kuin miehiä.

Von der Leyen ei ollut minkään poliittisen puolueryhmän kärkiehdokas, mikä on herättänyt arvostelua äänestäjien heikosta kuluttajansuojasta.

Sosialistien kärkiehdokas Frans Timmermans ja liberaalien Margrethe Vestager päätyvät komission varapuheenjohtajiksi. Keskustaoikeiston Manfred Weber jatkaa meppinä ja ryhmänsä johdossa.

Heti valinnan jälkeen komission pääsihteeri Martin Selmayr tviittasi, että hänen työnsä on tehty. Vaikutusvaltainen virkamies jätti paikkansa ennen kuin saksalaisten ylivoimasta ehti nousta kritiikkiä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.