Usea asia hiertää uudessa laissa: "Ilmastokysymyksiä ei käsitellä"

Saamelaisten asema ja luonnon jääminen talouden jalkoihin huolestuttavat valmisteilla olevassa metsähallituslaissa. Metsätalouden harjoittaminen erillisessä yhtiössä puolestaan jakaa mielipiteitä. Lausuntoaika hallituksen esitysluonnokseen päättyi tiistaina.

Lakiehdotuksen keskeisin muutos nykyiseen on, että Metsähallitus harjoittaisi metsätaloutta erillisessä osakeyhtiössä. Yhtiö vastaisi hakkuista ja sinne siirrettäisiin puunkorjuuseen tarvittava henkilöstö ja kalusto. Yhtiö olisi Metsähallituksen kokonaan omistama tytäryhtiö, ja sille annettaisiin lailla säädetty yksinoikeus hakkuisiin valtion talousmetsissä.

Muun muassa Puuliitto toteaa lausunnossaan ykskantaan, että se ei hyväksy lakiluonnoksen sisältämää metsätalouden liiketoiminnan yhtiöittämistä, koska se typistäisi Metsähallituksen yhteiskunnallisen hyödyn taloudelliseksi voitoksi. Kilpailu- ja kuluttajavirasto puolestaan näkee sen myönteisenä.

– Metsähallituksen taloudellisen toiminnan yhtiöittäminen parantaa toiminnan läpinäkyvyyttä verrattuna nykytilanteeseen, jossa Metsähallitus toimii liikelaitosmuodossa ja harjoittaa samalla taloudellista toimintaa, Kilpailu- ja kuluttajavirasto sanoo lausunnossaan.

"Heikennyskielto palautettava"

Lain yksi isoimmista kysymyksistä liittyy saamelaisten oikeuksiin. Vielä edellisen hallituksen aikana lakiuudistukseen sisältyi säännöksiä, joissa linjattiin, että Metsähallituksen suunnitelmat eivät saa heikentää saamelaisten mahdollisuuksia harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja. Saamelaiskäräjillä olisi ollut myös oikeus hakea muutosta Metsähallituksen tekemiin hallintopäätöksiin.

Ihmisoikeusliitto, yhdenvertaisuusvaltuutettu ja Saamelaiset arvot -yhdistys vaativat lausunnoissaan, että lakiluonnokseen pitäisi palauttaa saamelaisia koskeva heikennyskielto ja muutoksenhakuoikeudet.

– Jollei heikentämiskieltoa kirjata, se jarruttaa Suomen kansainvälistä sitoumusta turvata alkuperäiskansan oikeudet YK:n vähimmäistasolla, Ihmisoikeusliitto linjaa.

Heikennyskielto on jo kaivos-, vesi- ja ympäristönsuojelulaeissa.

"Luonnonsuojelun katsotaan olevan haitallista"

Saamelaiset arvot -yhdistys kiinnittää huomiota myös siihen, että lakiesityksessä ei käsitellä lainkaan ilmastokysymyksiä.

– Lakiesityksessä ei arvioida sen ilmastovaikutuksia eikä vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Yhdistys on hyvin huolissaan esityksessä olevasta talousajattelumallista, jossa saamelaiskulttuurin ja luonnonsuojelun katsotaan olevan haitallisia ja tuottavan tappioita valtiolle metsähallituksen tuottotavoitteen saavuttamisessa, yhdistys kirjoittaa tiedotteessa.

Myös WWF kritisoi, että esityksessä painotetaan liikaa valtion hallussa olevien luonnonvarojen taloudellista hyödyntämistä tai ainakin sen mahdollisuutta.

– Kuitenkin myös luonnon monimuotoisuuden suojelu on taloudellisesti kannattavaa: valtion maiden ja vesien tarjoamat hyödyt ovat niin ihmisten hyvinvoinnin kuin luontomatkailunkin edellytyksiä, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder tiedotteessa.

Lakia on kritisoitu myös siitä, että alun perin ministeriö ei aikonut laittaa lakiluonnosta lausuntokierrokselle tehtyjen muutosten jälkeen. Ministeriö perusteli sitä sillä, että ehdotus oli kierroksella jo vuonna 2014.

Painostuksen jälkeen lakiesitys lähti kuitenkin lausuntokierrokselle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.