Useimmissa kunnissa talous vahvistui – Keskisuomalainen kokosi vuoden 2017 tilinpäätösluvut levikkialueeltaan

Suurimmalla osalla Keskisuomalaisen levikkialueen 28 kunnasta talous vahvistui viime vuonna, kun tarkastellaan kuntien tilikauden tuloksia sekä kuntien ja kuntakonsernien taseisiin kertyneitä ylijäämiä. Tämä käy ilmi oheisesta taulukosta, johon on koottu tietoja kuntien tilinpäätöksistä.

Taulukon luvut on suhteutettu kuntien asukasmääriin. Lukujen vertailu toimii parhaiten saman kokoluokan kuntien kesken, sillä eri kokoisten kuntien toiminnassa on isoja eroja.

Talouskehityksessä on kuntien välillä selviä eroja. Vertailun kunnista viisi teki viime vuonna alijäämäisen tuloksen. Edellisvuonna miinukselle jäi kahdeksan kuntaa.

Plussalle tuloksensa käänsivät Keuruu, Kyyjärvi, Laukaa ja Saarijärvi, kun taas Joutsa putosi miinukselle. Jämsä, Kivijärvi, Konnevesi ja Petäjävesi olivat miinuksella sekä vuonna 2017 että 2016.

Keski-Suomen liiton aluekehitysasiantuntijan Kirsi Mukkalan mukaan talouden nousukausi vaikutti viime vuonna kuntien suotuisaan talouskehitykseen.

– Keski-Suomessa on 23 kuntaa. Verotulot kasvoivat niissä lähes kaikissa ja jopa ennakoitua enemmän. Yritysten menestyminen niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin siivitti etenkin yhteisöverot kasvuun, Mukkala kertoo.

Kunnat ovat myös hillinneet menojaan. Keski-Suomen kunnista kaksi kolmasosaa vähensi viime vuonna toimintakulujaan. Menojen pienenemiseen on vaikuttanut kuntien omien tehostamistoimien lisäksi valtakunnallinen työntekijöiden ja työnantajien kilpailukykysopimus.

Tulopuolella valtionosuudet pienenivät useimmissa Keski-Suomen kunnissa. Myös yhteenlaskettuina kuntien saamat valtionosuudet vähenivät maakunnassa, mutta eivät yhtä paljon kuin koko maassa.

Vuosittaiset tulosvaihtelut ovat etenkin pienissä kunnissa suuria. Kunta kestää paremmin yksittäisiä heikkoja talousvuosia sekä investointien aiheuttamia talouspaineita, jos sen taseessa on kertynyttä ylijäämää.

– Monessa kunnassa taseeseen kertyneet ylijäämät tuovat liikkumavaraa talouteen, Mukkala toteaa.

Kertynyttä alijäämää on vertailun kunnista taseessaan vain Hankasalmella ja Ähtärissä, ja niidenkin alijäämät pienenivät viime vuonna.

Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä on kuntalain mukaan katettava neljän vuoden kuluessa. Jos näin ei tapahdu, voidaan aloittaa kriisikuntamenettely.

Kriisikuntamenettelyyn joutuu myös, jos kuntakonsernin taseessa on kertynyttä alijäämää vähintään 1 000 euroa asukasta kohti ja edellisenä vuonna vähintään 500 euroa asukasta kohti. Kuntakonsernin muodostavat kunta ja sen omistamat yhtiöt.

Tällä perusteella Ähtäri joutui jo viime vuonna kriisikuntamenettelyyn. Siellä on laadittu talouden tasapainottamisohjelma alijäämien kattamiseksi.

Nyt Ähtärin lisäksi myös Kyyjärvellä on konsernitaseessa kertynyttä alijäämää yli 1 000 euroa asukasta kohti. Edellisen vuoden alijäämä ei kuitenkaan Kyyjärvellä ylitä kriisikuntarajaa.

Hankasalmi käänsi vuoden 2016 tilinpäätöksessä olleen kertyneen konsernialijäämän viime vuonna plussalle. Laukaa, Kangasniemi ja Ähtäri pienensivät kertyneitä konsernialijäämiään.

Kuntalain mukaiset muut kriisikuntakriteerit liittyvät kunnan tuloveroprosenttiin sekä kuntakonsernin vuosikatteeseen, lainamäärään ja suhteelliseen velkaantumiseen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .