Uudenmaan eristämiselle ei ehkä löydy yksiselitteistä perustetta, ilmenee asiantuntijaselvityksestä – hallitus pui Uudenmaan rajoituksen jatkoa lähes keskiyöhön

Uudenmaan eristämisen jatkamiselle ei välttämättä löydy yksiselitteistä syytä, joka lain mukaan tarvittaisiin niin järeälle ihmisten vapauksien rajoittamiselle. Tämä käy STT:n tietojen mukaan ilmi asiantuntijaselvityksestä, joka on pohjana hallituksen päätöksenteossa.

Hallitus arvioi tiistaina lähes puoleenyöhön jatkuneissa neuvotteluissa, jatkaako se sunnuntaina päättyvää Uudenmaan liikkumisrajoitusta. Hallitus kertoo tuloksista keskiviikkona aamupäivällä.

Selvityksessä tuodaan tiettävästi esiin, että Uudenmaan liikkumisrajoitus on auttanut hidastamaan koronaviruksen leviämistä. Valmiuslaki kuitenkin edellyttää, että rajoituksen on oltava välttämätön, mitä Uudenmaan sulkeminen ei ehkä enää ole. Näin hallitus ei voisi esittää liikkumisrajoituksen jatkoa.

Uusimaa on yhä Suomen pahinta epidemia-aluetta, mutta keskittymiä löytyy muualtakin. Ilmaantuvuus on selvästi muuta Suomea korkeampi myös länsirajan Länsi-Pohjassa, käy ilmi THL:n koronakartasta. Kartalta erottuvat vakavampina myös Lappi ja Kainuu.

Asiantuntijaselvityksessä nostetaan esiin tiettävästi myös se, että epidemian leviämisen hidastamiseen on olemassa muita mahdollisia toimia ja kiristyksiä. STT ei vielä illansuussa ollut nähnyt koko selvitystä.

Tiistaina myös ainakin Yle kertoi, että sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) eivät esitä Uudenmaan eristämisen jatkamista.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) arvioi keskiviikkona Ylen A-studiossa, että 28. maaliskuuta käyttöön otettu liikkumisrajoitus todennäköisesti päättyy 19. huhtikuuta eli sitä ei jatkettaisi. Hän toisti tämän viikonloppuna Ilta-Sanomille antamassaan haastattelussa.

Tutkimusprofessori: Liikkumisrajoituksen purku olisi varhaista

Uudenmaan liikkumisrajoituksen purkaminen nyt nostaisi jonkin verran muun maan tartuntariskiä. Täyden riskittömyyden odottaminen ei ole kuitenkaan mielekästä, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Markku Peltonen.

Peltonen seuraa koronaviruksen vuoksi sairaala- ja tehohoidon piirissä olevia sekä kuolleiden määrää päivittäin ja kommentoi tilastoja Twitterissä.

–  Jos katsoo tämänhetkistä tilannetta sairaalahoitotietojen osalta, näyttää siltä, että rasite pääkaupunkiseudulla on muuta maata huomattavasti korkeampi, hän sanoo.

–  Puhtaasti taudin leviämisen ja terveydellisin perustein tuntuu jokseenkin varhaiselta avata Uusimaa jo nyt.

Väliaikainen liikkumisrajoitus Uudenmaan ja muiden maakuntien välillä päättyy sunnuntaina. Rajoituksen jatkuminen vaatisi erillisen päätöksen.

Päätöksen tueksi odotetaan THL:n sekä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) selvitystä aiheesta. Peltonen ei ole ollut mukana laatimassa selvitystä. Koronatilannetta epidemiologi ja tilastotieteilijä kertoo seuraavansa omasta mielenkiinnosta.

Yle kertoi oman tietonsa perusteella tiistaina aamupäivällä, että asiantuntijaryhmän laatima selvitys ei puoltaisi erityksen jatkoa. STT:lle puolestaan kerrottiin alkuiltapäivällä hallituslähteistä, ettei selvitys olisi vielä valmis. Mediatietojen perusteella selvityksen on odotettu valmistuvan tiistaina.

Norjan ja Tanskan toimia "katsottava tarkkaan"

Markku Peltonen korostaa, että päätöksessä on huomioitava lukuisia näkökulmia. Erilaisilla rajoitustoimilla on vaikutuksia niin talouteen kuin hyvinvointiin. Täyden riskittömyyden saavuttaminen ennen liikkumisrajoitusten purkamista voisi vaatia kuukausia, eikä Peltonen pidä sen odottamista realistisena.

Tutkimusprofessori peräänkuuluttaa paljon puhutun exit-strategian merkitystä. Hänen mukaansa Suomella tulisi pian oltava hahmotettuna askelmerkit, joilla rajoituksia voitaisiin purkaa riskit huomioon ottaen. Hänen mukaansa toimia täytyy alkaa purkaa ennemmin tai myöhemmin.

–  Olemme jonkin verran esimerkiksi Norjaa ja Tanskaa jäljessä epidemian vaiheissa. Sitä tulisi katsoa hyvin tarkkaan, mitä he tekevät ja millä tietopohjalla, ja mitä epidemialle siellä tapahtuu.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoi viikko sitten tiistaina, että Uudenmaan liikkumisrajoitukset lienevät ensimmäinen toimi, joiden purkamista voidaan tarkastella.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) arvioi keskiviikkona Ylen A-studiossa, että liikkumisrajoitus todennäköisesti päättyy 19. huhtikuuta eli sitä ei jatketa. Hän toisti tämän viikonloppuna Ilta-Sanomille antamassaan haastattelussa.

Sairaalahoidon tarve tasaantumassa kaikkialla maassa

Keskeinen peruste Uudenmaan sulkemisessa on ollut terveydenhuollon kapasiteetista huolehtiminen. Sillä on haluttu estää sitä, että sairaalat eivät kuormitu koko maassa kerralla.

Peltonen on myös vertaillut viiden erityisvastuualueen eli erva-alueen hoitotietoja. Positiivinen signaali tutkimusprofessorin mukaan on se, että sairaalahoidossa olevien määrä on tasaantunut kaikilla erva-alueilla, tosin Helsingin yliopiston alueella hieman myöhemmin kuin Turun, Tampereen, Itä-Suomen ja Oulun alueilla.

–  Se kuvaa sitä, että tauti on levinnyt väestön keskuudessa laajemmalle pääkaupunkiseudulla kuin muualla maassa, Peltonen sanoo.

–  Muualla maassa luvut tulevat jo pikkaisen alaspäin.

Sairaalahoidossa olevien potilaiden määrän tasaantuminen ja jopa varovainen väheneminen on kuitenkin hyvä signaali, Peltonen korostaa. Koronaviruksen vuoksi sairaalahoitoon päätyminen vie jopa viikkoja tartunnasta, joten tasaantuminen kertoo vähentyneistä tartunnoista jo parin viikon ajalta.

–  Suhtaudun varovaisen positiivisesti tähän muutokseen, Peltonen toteaa.

Saman viiveen takia Länsi-Pohjan ja Kainuun kasvaneet tartuntamäärät eivät ainakaan toistaiseksi näy sairaalahoitotilastoissa, hän arvioi.

Kokonaisuutena Suomi on onnistunut hyvin epidemian ensimmäisen vaiheen torjumisessa, eikä Peltonen odota maahan katastrofaalista tilannetta.

–  Asiat näyttävät menevän hyvin, mutta tilanne ei ole mitenkään vielä ohi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.