Uuraisten koulukeskuksen katolle asennetaan 330 aurinkopaneelia – oppilaiden ideasta tuli totta

Kaikki lähti liikkeelle oppilaiden ideasta, ja nyt Uuraisten koulukeskuksen katolle asennetaan aurinkopaneeleja – peräti 330 kappaletta.

– Tätä on suunniteltu jo useampi vuosi. Opettajat lähtivät hankkimaan rahoitusta ja kunta osallistui meidän hankkeeseemme, 5. luokan oppilas Saga Tapio, 11, kertoo.

Kyseessä on yksi Uuraisten koulukeskuksen tavoista edistää kestävää kehitystä.

– Koulumme on Vihreän lipun koulu, ja meillä on ollut erilaisia teemoja. Aurinkopaneelit liittyvät energiateemaan, tänä vuonna teemana on vesi, Tapio kertoo.

Oppilaat ovat hyvin selvillä, mikä vaikutus aurinkosähköjärjestelmällä on.

– Aurinkosähköjärjestelmän on arvioitu vähentävän muuta sähkönkulutusta 10–12 prosenttia, Tapio sanoo.

Koulun rehtori Sami Pasanen muistuttaa, että noin kahdeksassa vuodessa investointi on maksanut itsensä takaisin, minkä jälkeen aurinkosähkö on koululle ilmaista.

Uuraisten koulukeskus on yksi niistä kymmenestä keskisuomalaisesta koulusta ja päiväkodista, jotka ovat liittyneet Vihreä lippu -ohjelmaan. Se on kestävän kehityksen ohjelma ja ympäristösertifikaatti päiväkodeille, kouluille, oppilaitoksille ja vapaa-ajan toimijoille.

Ohjelmaan osallistujia on Suomessa noin 300. Tärkeää on, että lapset ja nuoret ovat aktiivisia toimijoita hankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja tulosten arvioinnissa.

– Uuraisilla meillä on Vihreän lipun raati, johon kuuluu kaksi oppilasta jokaiselta luokalta eskareista ysiluokkalaisiin, luokanopettaja Juha Silvan kertoo.

Aurinkosähkön suosio kasvaa tasaisesti ja paneeleja asennetaan katoille muuallakin kuin Uuraisilla. Järjestelmiä on kahdenlaisia: verkkoon liitettyjä ja verkon ulkopuolisia järjestelmiä.

– Verkon ulkopuolisten järjestelmien määrästä tai yhteistehosta ei valitettavasti ole mitään tilastoa, mutta arvioidaan, että niitä on yhteensä useampi kymmenen tuhatta. Ne ovat esimerkiksi mökeillä tai veneissä olevia pieniä järjestelmiä, joilla katetaan vain väliaikaista sähkön tarvetta, asiantuntija Milja Aarni Motivasta kertoo.

Sähköverkkoon liitetyistä järjestelmistä sen sijaan on tilastotietoa. Tuorein tieto on vuoden 2017 lopusta, jolloin aurinkosähköjärjestelmien yhteisteho oli noin 70 megawattia. Vuoden 2018 lopun tilanne julkaistaneen kesäkuussa ja sen keruusta vastaa Energiavirasto.

Viime vuosien aikana verkkoon kytketyn aurinkosähkön määrä on kasvanut 2–3-kertaiseksi vuosittain, ja vuoden 2018 kasvuksi on ennakoitu suurin piirtein sama vauhti.

– Tästä tilastosta ei selviä mikä taho on investointien takana, kuluttaja, yritys tai julkinen toimija, mutta käsityksemme on, että ne ovat kasvaneet kaikilla sektoreilla. Yritysten ja kuntien investoinnit eivät kasva kappalemääräisesti samaa vauhtia kuin kuluttajasektorilla, mutta niiden järjestelmät ovat kooltaan suurempia, Aarni kertoo.

Toinen tilasto aurinkosähkön yleisyydestä on Energiateollisuuden julkaisema tuotannon kuukausitilasto, jonka mukaan maaliskuussa 0,2 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta katettiin aurinkosähköllä.

– Myöhemmin keväällä ja kesällä tämä luku on kyllä suurempi, erityisesti toukokuu on usein erittäin hyvää aurinkosähköaikaa, Aarni sanoo.

Aurinkosähkön kustannustehokkuus on pikku hiljaa noussut kun teknologia on kehittynyt ja hinnat ovat laskeneet.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .