Uusi elintarvikelaki on tuottajalle parempi kaveri – "Onko kuluttajankaan toive, jos edullisuus tapahtuu epäterveellä tavalla?"

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) iloitsee uudesta elintarvikemarkkinalaista ja siitä, että yksimielinen valiokunta sai tehtyä lain perusteluihin tarkennuksia kohtuuttomista kauppatavoista.

– Meillä oli aika kovat paineet, koska kaikki suuret toimijat (kauppa ja teollisuus) olivat uudistusta vastaan. He katsoivat, ettei mitään väärinkäytöksiä ole eikä ole mitään tarvetta suojella heikompia osapuolia (tuottajia), Kalmari sanoo.

Kalmari kertoo, että hallituksen pohjaesityksessä oli jo valmiina se, että osapuolten pitää tehdä sopimus kirjallisesti, jos toinen osapuoli sitä haluaa. Valiokunta lisäsi lain perusteluihin, että on kohtuutonta, jos sopimusta muutetaan tai se katkaistaan kesken sopimuskauden yksipuolisesti.

– Kohtuutonta on myös se, jos tavaran toimittajalta vaaditaan katteettomia markkinamaksuja, Kalmari viitaten kaupan hyllymaksuihin.

Valiokunta linjasi myös, ettei riskiä saa siirtää tavaran toimittajille. Tämä tarkoittaa kohtuuttoman pitkiä maksuaikoja, joilla pieni toimija luotottaa isompaa toimijaa.

– Kauppa ei myöskään voi velvoittaa tuottajaa ostamaan esimerkiksi perunoita takaisin, jos ne eivät ole menneet kaupaksi.

Tähän saakka elintarvikkeilla on ollut huono tuotesuoja, mikä on johtanut tuotteiden kopiointiin. Tähän tulee muutos.

– On väärin, jos esimerkiksi leipomoyrittäjä on tehnyt suuren tuotekehitystyön ja tuote myy hyvin, mutta muutaman viikon päästä kaupalla on samanlainen kaupan merkkituote.

Nouseeko ruuan hinta?

Kalmarin mukaan uuden lain ei pitäisi vaikuttaa ruuan kuluttajahintoihin. Jos hinnat nousevat, se kertoo, että tähän saakka ei ole toimittu oikein.

Elintarvikemarkkinalaki tuo elintarvikemarkkinavaltuutetun, jonka tehtävänä on valvoa lakiin kirjattujen vaatimusten ja kieltojen noudattamista. Kalmarin mukaan valtuutettu sijoitetaan uuteen Ruokaviraston, mutta hänet olisi voitu sijoittaa myös Kilpailuvirastoon,

– Mutta Kilpailuviraston lähtökohtana on se, että kuluttaja saa tuotteet mahdollisimman edullisesti. Onko se kuluttajankaan toive, jos edullisuus tapahtuu epäterveellä tavalla? Elintarvikkeissa tavoitteena pitää olla terve markkina eikä halpa hinta, Kalmari sanoo.

Kalmari toivoo, että terveillä markkinoilla jokainen toimija saa sille kuuluvan siivun. Näytöt viittaavat siihen, että nyt vahvin toimija (kauppa) on saanut eniten ja heikoin (tuottaja) vähiten.

Pitkä tie

Kalmarin arvioi, että uudella lailla on sekä pelotevaikutus että mahdollisuus viedä väärinkäytökset markkinaoikeuteen. Elintarvikemarkkinavaltuutettu voi seurata, ettei kohtuuttomia kauppatapoja esiinny.

Kalmarin mukaan heikommassa asemassa olevilla toimijoilla ei ole ollut halua viedä selviäkään väärinkäytöksiä oikeuteen, koska elintarvikemarkkinat ovat keskittyneet. Heikommalta toimijalta olisi hävinnyt markkinat alta.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta hyväksyi mietintönsä elintarvikemarkkinalaista 27. marraskuuta. Kalmari pitää elintarvikemarkkinalakia erittäin merkittävänä, sillä asia on ollut pitkään vastatuulessa. Eduskunnassa ei ole aiemmin ymmärretty, että elintarvikemarkkinat toimivat epäreilulla tavalla.

– Vähitellen asia on hyväksytty ja hallitusohjelmaan saatiin kirjaus siitä, että tehdään selvitys markkinoiden toimivuudesta. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) pääsi tekemään lainsäädäntöä, kun eduskunta edellytti sitä ruokaselonteon yhteydessä. Nyt vielä maa- ja metsätalousvaliokunta tarkensi, mitkä ovat kohtuuttomia kauppatapoja.

Markkinat toimimaan

Elintarvikemarkkinalain on tarkoitus astua voimaan 1.1.2019. Sen tavoitteena on parantaa elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja turvata elintarvikeketjussa heikoimmassa asemassa olevien toimijoiden asemaa. Elintarvikekauppaa valvomaan tulee elintarvikemarkkinavaltuutettu.

Lailla varmistetaan tuottajille mahdollisuus saada maataloustuotteiden myyntiä koskevat sopimukset kirjallisina. Lisäksi pyritään estämään kohtuuttomien ehtojen ja hyvän liiketavan vastaisten tai muuten toisen osapuolen kannalta sopimattomien menettelyjen käyttöä maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kaupassa. Elintarvikemarkkinalaissa säädettäisiin myös elintarvikemarkkinavaltuutetusta, jonka tehtäväksi tulisi valvoa lakiin kirjattujen vaatimusten ja kieltojen noudattamista.

Valtuutettu voi puuttua elintarvikeketjun epäreiluihin kauppatapoihin. Elintarvikemarkkinavaltuutetun virka tulee vuoden 2019 alussa perustettavaan Ruokavirastoon. Viran ja toimiston perustamisesta on arvioitu aiheutuvan 500 000 euron kustannukset vuodelle 2019

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .