Uusi hallitusohjelma voi poistaa Keski-Suomen valokuituverkon pattitilanteen – nyt pitää maakunnan kansanedustajien olla terävänä

Uuden hallituksen hallitusohjelmasta voi löytyä kauan kaivattu pelastusrengas Keski-Suomen valokuituverkoston rakentamisen pattitilanteelle. Näin arvioi professori Pekka Neittaanmäki Jyväskylän yliopiston laskennallisten tieteiden laitokselta.

– Hallitusohjelmasta löytyy 29 asiaan erittäin hyviä linjauksia. Nyt Keski-Suomen kansanedustajien pitää olla topakkana, että ne realisoituvat Keski-Suomessa, Neittaanmäki sanoo.

Hallitus sitoutuu siihen, että koko maahan rakennetaan kattavaa valokuituverkkoa ja nostetaan tiedonsiirtonopeutta. Tavoitevuosi on 2025, johon mennessä jokaisella olisi mahdollisuus nopeaan laajakaistaan.

Yksi kova linjaus on nostaa yleispalveluvelvoitteen tasoa: Teleoperaattoreiden tulee esittää suunnitelmansa, kuinka laajakaistaverkko rakennetaan tavoitetilaan.

– Tähän asti operaattorit ovat kuorineet kermoja päältä rakentamalla vain tiettyjä alueita, Neittaanmäki huomioi.

Hallitusohjelmaan on kirjattu myös lause, että hallitus saattaa Laajakaista kaikille -hankkeen sitoumukset päätökseen. Neittaanmäki tulkitsee tämän niin, että valtio täyttää antamansa rahoituslupaukset esimerkiksi talousvaikeuksissa olevalle Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle.

– Kyllä tietoliikenneinfran rakentaminen tasapuolisesti eri puolille maata kuuluu valtiolle, ihan niin kuin teidenkin rakentaminen. Nyt kunnat ovat hyväntahtoisesti lähteneet mukaan, mutta ovat joutumassa taloudellisiin vaikeuksiin verkkoyhtiön vastuiden takia, hän sanoo.

– Brysselin rahan pyörittäminen on ollut hankalaa, mutta mitään ongelmaa ei ole, jos käytetään suoraa valtion rahoitusta. Viestintäministeriön tuki pitää pikaisesti hoitaa kuntoon, jotta kunnat pääsevät ahdingosta, hän toivoo.

Neittaanmäki esittää yhtenä mahdollisuutena sen, että tulevaisuudessa pienet kuntaomisteiset valokuituyhtiöt voivat sulautua valtio-omisteiseen ”It-Infra Oy:hyn”, jota kautta nopeiden laajakaistayhteyksien kehittäminen saisi nykyistä leveämmät hartiat.

– Ei ole mitään mieltä mitata valokuituverkon kannattavuutta vaikkapa vain Multian osalta. Se ei varmaankaan ole kannattavaa, kun taas koko yhteiskunnan tasolla ajateltuna verkko on varmasti kannattava, hän huomauttaa.

Kirjauksista löytyy kohtia, jotka tukevat ilman laajakaistarakentamista jääneiden kuntien yhteysongelmien ratkaisemista.

Hallitus aikoo jatkaa laajakaistaohjelmaa ja luoda nykyistä paremmin ohjatun laajakaistatukilain, joka ottaa huomioon myös taajamien ongelmat. Ohjelma suunnataan alueille, joille kaupallista laajakaistaa ei ole tulossa ennen vuotta 2025.

Ohjelmassa puututaan myös yhteen räikeään epäkohtaan: sähköverkkoyhtiöt ja teleoperaattorit velvoitetaan jakamaan tulossa olevat hankkeensa niin, että eri toimijat pääsevät mukaan. Näin vältetään nykyisenkaltainen päällekkäinen maankaivuutyö.

Laajakaistan rakentamista tukee myös hallitusohjelma tavoite, jonka mukaan perustason sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan lähellä ihmistä. Kotiin vietäviä palveluita lisätään jatkamalla digitaalisten ja etäpalveluiden kehittämistä. Tällä tavoitellaan palveluiden saatavuuden parantamista.

– Eihän tämä onnistu ilman toimivaa laajakaistaverkostoa, painottaa Pekka Neittaanmäki.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .