Uusi liikunnan professori Sami Kalaja: Nuori urheilija saisi valita päälajinsa vasta lukioiässä

Kauan ei tarvinnut miettiä, kun kutsu työhön tuli, sanoo liikunnan työelämäprofessorina helmikuussa aloittava jyväskyläläinen Sami Kalaja, 60.

Pitkän linjan koulumies ja huippu-urheilun johtaja haluaa istuttaa uusia ajatuksia tulevia urheilijoita kasvattavien mieliin. Kalajan mielestä urheilevat lapset joutuvat nyt liian varhain valitsemaan päälajinsa. Sen seurauksena moni lopettaa urheilun ja liikkumisen liian varhain.

– Meillä suurin haaste on yksipuolinen tekeminen, sillä rajataan kehittymispotentiaalia. Tulee rasitusvammoja ja loppuunpalamisia, jos koko elämä on vain yhtä lajia. Päälajin valinta pitäisi tapahtua vasta, kun siirrytään yläkoulusta lukioon. Suomessa lajivalinta tehdään reilusti alakoulun puolella, mutta esimerkiksi Norjassa lähempänä 16 vuoden ikää, vertaa Kalaja.

Kalaja sanoo, että liikkua pitää monipuolisesti ja sen hyödyistä on paljon tutkimusnäyttöä. Kalaja lopetti hiljattain neljävuotisen pestinsä kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen KIHU:n johtajana. Samoihin aikoihin koittivat myös eläkepäivät rehtorin tehtävästä Kilpisen koulusta.

Uusi liikunnan malli sopii erityisen hyvin Jyväskylälle, sanoo Sami Kalaja. Se pitäisi ottaa käyttöön varhaiskasvatuksessa, peruskouluissa ja sen jälkeen jatko-opiskelupaikoissa eri oppilaitoksissa. Kalajan opeilla entistä suurempi osa säilyttäisi liikkuvan elämäntavan, josta olisi kansanterveydellistä hyötyä.

– Jyväskylän kaltaista liikunnan osaamiskeskittymää ei ole missään muualla Suomessa, eikä monissa paikoissa maailmallakaan. Tämä on liikkumiseen sopiva pieni kaupunki, eikä aika mene kulkuvälineissä istumiseen, kun matkataan liikuntapaikoille.

Professuurin, johon Kalaja kutsuttiin, rahoittavat oppilaitokset, jotka tekevät yhteistyötä EduFuturassa. Siinä ovat mukana Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Jyväskylän yliopisto. Professuuria rahoittavat myös Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän Urheiluakatemia.

Professuurin tarkoituksena on syventää tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja yhteistyötä oppilaitosten, koulujen ja liikunnan toimijoiden kesken.

Sami Kalaja sanoo, että Jyväskylässä on jo lukuisia hyviä käytäntöjä, jotka tukevat urheilijaa.

– Meillä on upeat urheiluluokat yläkouluissa, urheilulukio ja oppilaitosten urheilijoille räätälöimät ratkaisut. Entisenä kouluihmisenä sanoisin, että tiedämme silti liian vähän toistemme tekemisistä. Yhteistyötä pitää lisätä, jotta siirtymät ovat mutkattomia. Esimerkiksi nyt urheilijan siirtyessä yläkoulusta lukioon harjoittelun kuormitus kasvaa liikaa, kun kerran päivässä harjoittelu muuttuu kaksi kertaa päivässä harjoitteluun.

Tärkeä asia on pitää mielessä urheilun ja opiskelun yhdistäminen.

– Urheilupiireistä on heitetty lausuntoja, että ensin pitäisi urheilla ja sitten opiskella. Ne liittyvät ehkä heikkoon olympiamenestykseen. On vastuutonta sanoa niin. Urheilua ja opiskelua pitää viedä rinnakkain, vaikka voi olla kausia, että urheiluun keskittyisikin enemmän, Kalaja linjaa.

Muutama vuosi sitten Kalaja oli mukana uusimassa peruskoulujen valtakunnallisia liikuntasuunnitelmia, jotka on jo otettu käyttöön.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .