Uusi saamelaiskäräjälaki ottaa kantaa äänioikeuteen – lappalaisperuste näyttää poistuvan laista

Saamelaisten korkein poliittinen elin saamelaiskäräjät pitää kompromissina uutta luonnosta saamelaiskäräjälaista. Käräjät ei todennäköisesti hyväksy luonnosta sellaisenaan. Saamelaiskäräjien kokous käsittelee lakiehdotusta syyskuun lopussa.

Uuden lain merkittävin muutos on, kuka saa äänioikeuden saamelaiskäräjävaaleissa. Suurimmat näkemyserot useaan kertaan viivästyneeseen lakiluonnokseen liittyvät lain kohtaan, jossa määritellään, kuka on saamelainen.

Laista näyttää poistuvan niin sanottu lappalaisperuste, jossa äänioikeus ulotetaan sellaisten henkilöiden jälkeläisille, jotka on historiassa merkitty lappalaiseksi virallisissa asiakirjoissa. Tämä ehdotus vastaa Ruotsissa ja Norjassa voimassa olevia säädöksiä.

Nykyisen lain mukaan saamelainen on muun muassa sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi asiakirjoissa. Saamelaiskäräjien kanta on ollut, että kohta on toimimaton ja sen voisi poistaa.

Saamelaiskäräjien huoli on, että saamelaisten asioiden edistäminen heikkenee, jos saamelaiskäräjävaaleilla äänioikeutetuiksi hyväksytään ihmisiä, joilla ei ole sidettä saamelaiskulttuuriin.

Uuden lain mukaan äänioikeuden saamelaiskäräjävaaleilla saisi se, jolla on sidos saamelaiskulttuuriin esimerkiksi kielen kautta.

Lakiesitys sai paljon arvostelua

Hallituksen esitys uudeksi saamelaiskäräjälaiksi on saanut arvostelua usealta osapuolelta. Esimerkiksi keskustan kansanedustaja Eeva-Maria Maijala arvosteli lappalaispykälän poistamista blogissaan, koska saamelaiskäräjät ei pidä Maijalan edustamia metsälappalaisia saamelaisina.

Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin kritisoi esitystä kompromissiksi sikäli, että se siirtymäajan takia pitäisi kiistanalaisen lappalaispykälän voimassa vielä sukupolven ajan.

Kaikkiaan luonnos keräsi heinäkuun loppuun yli 50 lausuntoa viranomaisilta, yhdistyksiltä ja yksittäisiltä ihmisiltä.

Lakiesitystä arvosteltiin myös siitä, että viranomaisten neuvotteluvelvoite saamelaiskäräjien kanssa oli muotoiltu liian heikoksi. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin mukaan tavat, joilla valtio neuvottelee saamelaiskäräjien kanssa, pitäisi kirjata nykyistä tarkemmin uuteen lakiin.

Vain äänioikeutetut määritellään

Uusi laki ottaisi kantaa vain siihen, kuka saa äänestää saamelaiskäräjävaaleissa. Nykyinen laki määrittelee vastaavassa kohdassa sen, kuka on saamelainen.

Lakiluonnoksen muutoksen tekniseltä vaikuttavaa muutosta pidetään hyvänä monissa lakiluonnoksesta annetuista lausunnoista, ja myös saamelaiskäräjät on siihen tyytyväinen.

Niin ikään Suomen saamelaisnuoret ry (SSN) pitää muutosta suotavana. Saamelaisnuorten mukaan muutos oikoisi vallalla olevaa väärinymmärrystä siitä, että vanha määritelmä olisi valtion virallinen määritelmä saamelaisesta.

Saamelaiskäräjälakia on yritetty uudistaa jo pitkään. Viimeksi uudistus tyssäsi eduskuntaan vuonna 2015.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa kuukauden tarjousjakso alla olevasta linkistä. Saat käyttöösi kaikki digipalvelumme sekä näköislehden.

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .