Uusi tutkimus kyseenalaistaa ministeriön kasvomaskiselvitystä, mutta tekijät seisovat edelleen sanomansa takana: "Kun lisää tietoa tulee, olen toki valmis tarkistamaan tulkintaani"

Eroon koronasta -tutkijaryhmä julkaisi perjantaina tutkimuksen, jossa kasvomaskien käytön kerrotaan vähentävän kolmanneksella riskiä sairastua koronaviruksen aiheuttamaan hengitystieinfektioon, verrattuna siihen, kun maskia ei käytetä.

Tulos on toinen kuin sosiaali- ja terveysministeriön tilaamassa tutkimuksessa toukokuussa. STM:n julkaiseman selvityksen mukaan kasvomaski voisi teoriassa jossain määrin ehkäistä sen käyttäjää levittämästä virusta, mutta se ei suojaisi tartunnalta.

STM:n Summaryx-konsulttiyhtiöltä tilaaman tutkimuksen tekemistä johtanut emeritaprofessori Marjukka Mäkelä seisoo yhä aiempien tulkintojen takana.

–  Minusta on hyvä, että asiasta käydään tieteellistä keskustelua. Tutkijaryhmä on analysoinut meidän hakemamme ja löytämämme materiaalin uudelleen.

–  Teimme kevään tutkimuksemme laadukkaasti, enkä näe, että metodeissa tai tulosten analyysissa tai tulkinnassa olisi sinänsä korjattavaa. Seison sen takana edelleen. Meidän tuloksemme kertovat, minkälaisia satunnaistettuja tutkimuksia on tehty ja mitkä niiden tulokset ovat, hän linjaa.

Tutkintatavan puutokselle kaksi syytä

Uuden tutkimuksen tutkijaryhmä kritisoi ministeriön tilaamassa selvityksessä erityisesti meta-analyysin puutetta. Meta-analyysissa aineisto yhdistetään laskennallisesti yhdeksi kokonaisuudeksi. Tutkijaryhmän mukaan meta-analyysin vaikutus on suuri ja tilastollisesti merkittävä, kun sen mukaan maskit alentavat käyttäjiensä sairastumisriskiä kolmanneksella.

–  Laskennallista yhdistämistä käyttämällä voidaan myös huomioida ja korjata alkuperäisaineistoissa mahdollisesti esiintyvät mittausvirheet, Eroon koronasta -tutkijaryhmään kuuluva tohtoritutkija Liisa T. Laine kertoo tutkimuksen tiedotteessa.

Summaryxin Mäkelä kertoo meta-analyysin tutkimuksesta poisjättämiseen kaksi ydinsyytä: tiiviin aikataulun katsauksen valmistumiselle ja aineistojen erot.

–  Teimme raportin ministeriön tilauksesta kahden viikon aikana. Kirjallisuuskatsaukseen kelpuutettiin viisi artikkelia yli sadasta löydetystä, perkasimme niistä tulostiedot ja teimme arviomme. Meillä ei ollut aikaa tehdä meta-analyysia eikä aineistoja sopinut mielestämme laskea yhteen sillä, hän avaa.

Aineistojen erilaisuus esteenä

Kolme aineiston tutkimuksista on tehty Mekassa muslimien pyhiinvaelluskaudella ja kaksi oli tehty yhdysvaltalaisten yliopistojen kampuksien opiskelija-asuntoloissa influenssakauden aikana. Aineistossa on neljä pienempää tutkimusta, joissa on tutkittu kymmeniä tai satoja ihmisiä. Yksi on suurempi, yli tuhannen ihmisen tutkimus.

–  Emme myöskään yhdistäneet aineistoja kyseiseen analyysiin siksi, että ne olivat liian erilaisia yhdistettäviksi. Väestöpohjat ja tutkimustilanteet poikkesivat toisistaan niin paljon, ettei mielestämme ollut oikeutettua yhdistää niitä, Mäkelä kertoo.

Uudemman tutkimuksen tehnyt tutkijaryhmä kokee, että vaikutuksien huomaaminen jää vajavaiseksi ilman meta-analyysia.

–  Aineistojen laskennallinen yhdistäminen vie enemmän aikaa kuin katsauksen tekeminen, mutta ilman laskennallista yhdistämistä vaikutuksia voi olla vaikeampi havaita erityisesti pienistä satunnaiskokeista, Laine ja tutkimusta johtanut Hanna M. Ollila kirjoittavat Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan.

Summaryxin mukaan sosiaali- ja terveysministeriö ohjeisti sitä mahdollisimman luotettavan tiedon saamiseksi valitsemaan aineistoon vain satunnaisia ja kontrolloituja tutkimuksia.

Tutkimuksissa erilaiset tulosmittarit

STM:n antamat kaksi viikkoa olivat Mäkelän mukaan kylliksi aikaa tutkimuksen toteuttamiseen luotettavasti.

–  Jos olisimme tehneet normaalityöaikaa, ei kaksi viikkoa olisi riittänyt. Kyseisessä tilanteessa tietoa tarvittiin kuitenkin pikaisesti poliittiseen päätöksentekoon, joten venytimme työpäiviä, hän kertoo.

Mäkelän mukaan katsauksissa erosivat myös tulosmittarit. Eroon koronasta -tutkijaryhmä käytti tutkimuksessaan suhteellisen riskin lukuja. Summaryx puolestaan käytti absoluuttisen riskin lukuja ja tutki maskin käytön vaikutuksia niihin.

Absoluuttinen riski kuvaa tapahtuman todennäköisyyttä tutkitussa joukossa tietyssä tilanteessa, eli esimerkiksi montako tartuntaa estyy vaikkapa tuhatta tartuntariskissä ollutta kohti.

Suhteellinen riski puolestaan kuvaa maskien käytön suojavaikutusta suhteessa tartuntatilanteeseen. Eli kun kolmanneksen vähennys yhden prosentin riskiin tarkoittaa absoluuttisesti kolmea tartuntaa vähemmän tuhannen ihmisen joukossa, kolmannes 10 prosentin riskistä tarkoittaa absoluuttisesti kolmea infektiota vähemmän sadalla ihmisellä.

Vaikeita vertailuja

Eroon koronasta -tutkijaryhmän mukaan yksi STM:n tilaaman tutkimuksen ongelmista oli, että jopa alkuperäistutkimuksissa puolet verrokeista käytti maskeja. Tämä on tutkijaryhmän mukaan heikentänyt suojavaikutuksen havaitsemista yksittäisissä artikkeleissa.

–  Koeasetelma ei siis näissä tutkimuksissa ole ollut täysin aukoton. Mikäli nämä ongelmalliset tutkimukset rajataan pois, jäljelle jäävissä tutkimuksissa maskien teho on vieläkin isompi, sillä ne puolittivat käyttäjiensä sairastumisriskin, Ollila ja Laine toteavat mielipidekirjoituksessaan.

Koronavirustilanne kehittyy edelleen. Mäkelän mukaan STM:n tilaaman tutkimuksen tulkinta oli, että maskien itsenäinen vaikutus on vähäinen.

–  Haluan korostaa, että kasvosuojusten itsenäistä vaikutusta on vaikeaa arvioida. Tartuntariski riippuu myös epidemiatilanteesta, muista suojatoimista ja siitä miten hyvin ihmiset osaavat sekä ovat tottuneet maskeja käyttämään, Mäkelä sanoo.

Valmius uusiin tulkintoihin

Mäkelä pitää hyödyllisenä sitä, että aineistoa tutkitaan myös uudelleen ja uskoo Eroon koronasta -tutkijaryhmän käsitelleen lukuja matemaattisesti oikein.

–  He ovat asiallisia tutkijoita. Hyvään tieteelliseen keskusteluun kuuluu, että muut voivat palata aineistoon ja analysoida sitä uudelleen. Kun käytetään eri menetelmiä, saadaan eri luvut ja tulkinta voi vielä painottaa tulosta eri tavalla, hän toteaa.

Mäkelä tiedostaa, että useilla ihmisillä on vahvoja ennakkokäsityksiä siitä, toimivatko maskit vai eivätkö. Tieteellisen tutkimuksen osalta tarkoitus on jokaisessa tapauksessa pysyä neutraalina.

–  Oma tulkintani arvioimistamme tutkimuksista on edelleen, että kasvomaskien vaikutus on vähäinen tai olematon. Kun lisää tietoa tulee, olen toki valmis tarkistamaan tulkintaani, hän toteaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Eduskuntaryhmien puheenjohtajat nihkeitä maskipakolle – vain kaksi antaisi suosituksen kasvomaskin käytöstä, muut odottavat toista aaltoa

Uusimmat

Kotimaa

Yksi henkilö on loukkaantunut vakavasti kahden veneen yhteentörmäyksessä Hangon edustalla – pelastustöihin on hälytetty kaksi helikopteria

Jyväskylässä todettu kaksi uutta koronavirustapausta – tartunnat peräisin ulkomailta

Suomessa todettu 14 uutta koronatartuntaa – viranomaisten matkustajille määräämä karanteeni voisi hidastaa viruksen leviämistä

Keskisuomalaisen ilmestymisessä ongelmia – näköislehti avoinna kaikille

Taloustieteilijät ja poliittinen vasemmisto löysivät toisensa oppivelvollisuusiän nostossa, jonka moni oikeistolainen tyrmää

Jyväskylässäkin nähty tissiflashmob käynnisti keskustelun nänneistä – sukupuolentutkimuksen lehtorin mukaan naisvartalo on edelleen seksualisoidumpi kuin miehen

Hevonen jumittui sitkeästi ojaan Jämsässä – neljän tunnin yöllisessä urakassa eivät auttaneet miesvoimat eikä mönkijä, joten palokunta turvautui vielä järeämpään keinoon

Metelöivätkö naapurit tahallaan, vainoavatko sukulaiset vanhojen riitojen takia? Ikäihmisten elämää rajoittavan epäluulon syitä kannattaa selvittää

Suomi on maailman ykkönen kuminan tuotannossa – Miksi suomalaiset ovat onnistuneet paremmin kuin ruotsalaiset?

Osteoporoosi tunnistetaan Suomessa edelleen huonosti – luukatoon liittyviä luunmurtumia todetaan Suomessa vuosittain noin 30  000–40  000

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.