Uusi väestöennuste antaa tylyn kuvan Keski-Suomen tulevaisuudesta: Jyväskylä jyrää, reuna-alueet näivettyvät

Keski-Suomen väestönkehitys eriytyy voimakkaasti tulevina vuosikymmeninä, arvioidaan Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n uudessa väestöennusteessa.

MDI julkisti torstaiaamuna vuoteen 2040 ulottuvan maakuntakeskusten ennusteen, jonka mukaan Keski-Suomessa koetaan yksi maan voimakkaimmista polarisaatioista: Jyväskylä paisuu 9 258 asukkaalla, kun taas Jyväskylän työssäkäyntialueen ulkopuolelle jäävät maakunnan reuna-alueet menettävät lähes 13 000 asukasta.

Sama kaava toistuu MDI:n mukaan kaikissa maakunnissa. Keskuskaupungit kasvavat ja etenkin yli 100 000 asukkaan kaupungit kukoistavat. Kaupunkien imua kuvastaa se, että toisin kuin aiemmissa väestöennusteissa, reuna-alueiden väkimäärä vähenee nyt myös kasvavissa maakunnissa: Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

Ennusteen perusteella koko Keski-Suomessa asuisi vuonna 2040 yhteensä 266 222 asukasta, joista peräti 80 prosenttia Jyväskylän työssäkäyntialueella. Maakunnan väkimäärä on MDI:n ennusteessa yli 20 000 asukasta pienempi kuin vuonna 2015 julkaistussa Tilastokeskuksen arviossa, mutta pudotus perustuu MDI:n mukaan pelkästään laskeneeseen syntyvyyteen.

 

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto makusteli ennakkotietoja MDI:n ennusteesta keskiviikkoiltana "maltillisen tyytyväisenä". Mitään erityisen uutta niissä ei ollut, sillä MDI on laatinut asiantuntija Timo Aron johdolla tänä keväänä ja kaksi samankaltaista ennustetta.

Kaupunkien vertailussa Jyväskylä menestyi mainiosti. Ainoastaan pääkaupunkiseudulla sekä suuremmissa yliopistokaupungeissa Tampereella ja Oulussa väestönkasvu on nopeampaa. Esimerkiksi Kuopio kasvaa samassa ajassa ennusteen mukaan vain alle kolmella tuhannella asukkaalla.

– Jyväskylän suhteellinen vetovoima kasvaa. Olemme selkeästi viiden eniten kasvavan kaupunkiseudun joukossa, Koivisto sanoi.

Se on Koiviston mukaan monella tapaa hyvä asia: esimerkiksi painoarvo valtakunnallisessa edunvalvonnassa kasvaa.

– Samalla kun olen tyytyväinen Jyväskylän aseman vahvistumiseen, maakunnan väestökehitys huolettaa, Koivisto sanoo.

Kaupunginjohtajan mukaan kymmenentuhannen uuden asukkaan asunto- ja palvelutarpeen tyydyttäminen ei tuota Jyväskylälle mitään ongelmia. Päinvastoin, enemmänkin ihmisiä Jyväskylään mahtuisi.

– Kasvavan kaupungin haaste on, että pitää investoida esimerkiksi kouluihin, päiväkoteihin ja vanhuspalveluihin. Niin kuin olemme tehneetkin. Tuollainen kasvu on vielä hyvin hallittavissa ja ihmiset tänne sijoitettavissa, Koivisto sanoi.

 

MDI:n ennuste perustuu jo toteutuneen muuttoliikkeen ja ihmisten muuttoalttiuden analysointiin. Tässä kaupunginjohtaja Koivisto näkee Jyväskylän mahdollisuuden "ennusteiden päihittämiseen".

Jyväskylään on perinteisesti muutettu negatiivisen väestönkehityksen alueilta, eli Keski-Suomesta ja sitä ympäröivistä maakunnista. Näiden alueiden väkimäärän väheneminen vaikuttaa ennusteessa myös Jyväskylän muuttovoiton hiipumiseen.

– Mutta jos meillä on vetovoimaiset oppilaitokset, palvelut kunnossa, hyvä imago ja yrityksillä hyvät mahdollisuudet menestyä, niin väestö tulee Jyväskylään pääkaupunkiseudulta ja Tampereelta. Lisäksi tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, Koivisto sanoi.

– Töitä pitää tehdä, mutta uskon, että ennusteet ovat haastettavissa.

Vaikka MDI:n ennuste ulottuu pitkälle tulevaisuuteen, antaa se Koiviston mukaan pohjaa päätöksenteolle jo nyt. Kaupunkisuunnittelussa on pakko ajatella pitkiä kehityskulkuja.

– Jos mietitään jotain kaavoitusprosessia maakauppoineen, niin se voi viedä hyvinkin sellaiset 5–10 vuotta, Koivisto sanoi.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .