Uusi venereitti Päijänteeltä Kouvolaan varmistui

Päijänteen ja Keiteleen veneilijöille avautuu ensi vuonna reitti kohti Suomenlahtea, kun Kimolan kanavan kunnostus Kouvolassa valmistuu vuoden 2019 aikana. Aivan merelle ei vielä päästä, mutta Kymijoen ylävesille asti sentään.

Valtioneuvosto esittää eduskunnalle 5,2 miljoonan euron lisärahoitusta kanavahankkeelle tulevaan lisäbudjettiin, joka hyväksyttäneen viimeistään heinäkuussa. Rahalla käynnistyy 20,8 miljoonan euron hanke. Loput rahat tulevat Kouvolalta, Heinolalta ja Iitiltä.

Kimolan sulku tulee olemaan veneilijöille Suomessa ennennäkemätön paikka: pohjoisesta tultaessa on huikea 12-metriä korkea sulku, jonka jälkeen heti 70 metriä pitkä, kallioon louhittu, valaistu tunneli.

Keski-Suomen veneilijöille avautuu täysin uusi reitti ja kiinnostavat matkailukohteet: Konnivesi, Pyhäjärvi, Repoveden kansallispuisto, Verlan maailmanperintökohde, Mustilan arboretum ja Tykkimäen huvipuisto. Mikä estää siirtymästä kumijalkaan Kouvolassa ja piipahtamassa aina Kotkassa meren äärellä?

Kouvolalaiset veneilijät pääsevä maailmalle

Mutta enemmän maailma avautuu Kouvolan seudun veneilijöille. He pääsevät nousemaan sumpustaan 400 kilometrin pituiselle vesistölle Päijänteen ja Keiteleen kautta aina Pielavedelle saakka tai koukkaamaan Vesijärven kautta lähempänä olevaan Lahteen.

Asiaa voi verrata 1914 valmistuneeseen Laukaan Pönttövuoren tunneliin, jolloin savolaiset pääsivät rautateitse maailmalle.

– Jos kanava valmistuu ensi vuonna sulien vesien aikaan, aion olla ensimmäisten joukossa veneilemään Päijänteelle, Kouvolan Kipparit ry:n jäsen Ari Vainio sanoo. Hän kertoo Kymijoen yläjuoksun veneilijöiden ottavan ilolla vastaan uuden kanavan. Hänelläkin on edessä veneen siirto Saimaalta Kouvolaan.

Kouvolan seudulle tulee kolme vierassatamaa. Pohjoisesta tulevat veneilijät pääsevät aina Voikkaan Virtakivelle saakka. Sinne valmistuu käyntilaituri ja kesäkahvila. Hirvelän kotisatamaan saadaan vierasvenepalveluita, septitankin tyhjennys ja vesipiste.

– Polttoainejakelua on suunniteltu Kimolanlahdelle, joka on noin kymmenen kilometriä kanavasta etelään, Vainio kertoo.

Purkua, rakentamista, avartamista, leventämistä...

Vaan mitä Kimolassa oikein tehdään?

Tulevan 35 metriä pitkän sulun paikalta puretaan nippunosturi, joka nosti aikoinaan Päijänteeltä uitetut tukkiniput alavirtaan Kymijoen tehtaille. Nosturilla on sen verran yhteyttä Jyväskylään, että se on tehty Valmetin Rautpohjan tehtailla. Kanava lyhensi 30 kilometrillä uittoa ohittamalla kaksi voimalaitosta. Sulun jälkeistä tunnelia avarretaan, jotta saadaan koko matkalle 5 metrin alituskorkeus.

– Kun raha saadaan käyttöön todennäköisesti heinäkuussa, ja sopimukset on tehty, rakentaminen alkaa loppukesästä tai alkusyksystä. Rakentaminen kestää noin vuoden, sanoo Liikenneviraston projektipäällikkö Harri Liikanen.

Hän kertoo, että vuosina 1966–1999 käytössä ollutta uittokanavaa levennetään nykyisestään, kaksi siltaa uusitaan ja koko kanava-alue ruopataan. Samoin poistetaan 8 kilometrin matkalta kaikki uppotukit. Lisäksi kanavaluiskat suojataan veneliikenteelle paremmin sopivammiksi etteivät veneiden peräaallot kuluta liikaa rantatöyrästä.

– Nippunosturin purkaminen, sulun rakentaminen ja tunnelin avartaminen tehdään kuivatyönä. Kanava pidetään työpatojen avulla 200 metrin matkalta kuivana, Liikanen kertoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .