Uusilla lääkkeillä syöpää lyödään päähän niin, että se pysyy kurissa – hoitoja tehdään yhä räätälöidymmin

Kymmenettuhannet suomalaiset saavat vuosittain pysäyttävän tiedon syövästä. Herkällä hetkellä auttaa tieto siitä, että heille voidaan tarjota yhä useammin yhä tehokkaampia ja yksilöllisempiä hoitoja, jotka joko parantavat sairauden kokonaan tai ainakin estävät sen etenemisen.

Hoitojen kaikenlainen kohdentuminen vain lisääntyy, ja räätälöity hoito on avain onnistumiseen, arvioivat sekä Turun yliopiston immunologian professori, akateemikko Sirpa Jalkanen että Husin Syöpäkeskuksen johtava ylilääkäri Johanna Mattson.

Jalkanen havainnollistaa esimerkillä kahden naisen aivan erilaisesta rintasyövästä. Eri menetelmin voidaan selvittää, miten nämä kaksi rintasyöpää eroavat toisistaan ja päättää, millainen hoito kumpaankin tautiin annetaan.

– Tämä on vasta alkua. Tietoa tulee aivan valtavaa vauhtia, ja diagnoosien täsmällisyys paranee merkittävästi seuraavan parinkymmenen vuoden aikana, Jalkanen ennustaa ja kertoo olevansa ”kovin optimistinen” meneillään olevista tuhansista syöpätutkimuksista.

Mattson kertoo, että Husissa aloitetaan vuodenvaihteessa boorineutronikaappaussädehoidot, jotka ovat maailman mitassakin ainutlaatuisia.

Näitä uudenlaisia hoitokertoja tarvitaan vain yksi tai kaksi, kun perinteisiä sädehoitokertoja voi olla kymmeniä.

– Kyse on neutronisäteilyä tuottavasta kiihdyttimestä. Neutroni­säteilyn vaikutusta syöpäsoluja vastaan tehostetaan verenkiertoon annetulla boorilla. Kun neutroni ja boori kohtaavat, tuhoutuu syöpäsolu ydinfysiikan kemiallisen reaktion seurauksena, Mattson selittää.

Sädehoidon kehityksen lisäksi myös kirurgiset menetelmät ja apuvälineet paranevat jatkuvasti.

Tutkijat ja lääkärit ponnistelevat sen eteen, että syöpä löytyisi niin varhain kuin mahdollista. Uusia keinoja kehitetään koko ajan.

Jo nyt on tekniikkaa, jonka avulla verestä voidaan määrittää syöpäkasvaimen perimää. Tällöin verikoe voi osoittaa syövän kehittymisen ennen kuin se muutoin voisi edes löytyä.

– Geeniteknologia mahdollistaa, että pystymme kehittämään – ja olemme jo pitkään pystyneetkin – täsmädiagnostiikkaa ja täsmälääkkeitä, sanoo Mattson.

Hän huomauttaa, että syöpäkasvain on niin ovela ja muuntautumiskykyinen, että pitkälle edenneessä syövässä lääkkeiden teho yleensä menetetään ennemmin tai myöhemmin. Tulevaisuudessa kuitenkin lääkkeet ja diagnostiikka kehittyvät niin, että kun yksi lääke menettää tehonsa, voidaan käyttää toista.

– Aina kun syöpä muuntuu, onkin hyllyssä uusi lääke, jolla syöpää lyödään päähän niin, että se pysyy kurissa, kuvailee puolestaan Jalkanen sellaisten syöpien hoitoa, jotka eivät parane, mutta jotka voivat pysyä hallinnassa vuosikausia.

– Kun lääkkeet kohdennetaan juuri heihin, jotka eniten hyötyvät ja saavat pitkäaikaisen hyödyn, ovat tulokset erinomaisia, Mattson jatkaa.

Jalkanen huomauttaa, että väestön ikääntyminen ja elinajanodotteen pidentyminen edellyttävät yhteiskunnallisia ratkaisuja suurissa eettisissä kysymyksissä.

– Kuinka aggressiivisesti hoidetaan hyvin iäkkäitä potilaita esimerkiksi valtavan kalliilla lääkkeillä? Tällaisia asioita joudumme terveydenhuollossa käsittelemään.

Tilastoja

Joka kolmas sairastuu

Joka kolmas suomalainen sairastuu elämänsä aikana syöpään.

Kaikista syöpäpotilaista lähes kaksi kolmasosaa on elossa viiden vuoden kuluttua syöpädiagnoosista.

Jos syöpätapausten määrä suhteutetaan väestön määrän ja ikärakenteen muutokseen, uusien syöpätapausten määrä on lisääntynyt tasaisesti viime vuosikymmeninä, mutta syöpäkuolemat ovat selvästi vähentyneet.

Syöpä on toiseksi yleisin kuolinsyy Suomessa. Yleisin on verenkiertoelinten sairaus.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.