Uutisanalyysi: Haluatko kieltäytyä aseista ja selvitä siitä ilman rangaistusta? Pidä kiirettä, sinulla on puolitoista viikkoa aikaa

Tasavallan presidentti raapusti perjantaina nimensä lakiesitykseen, jolla poistetaan Jehovan todistajien vapautus asevelvollisuudesta. Kolmekymmentä vuotta Jehovan todistajat on vapautettu ase- ja siviilipalveluksesta, muut totaalikieltäytyjät on tuomittu vankeuteen, käytännössä valvontarangaistukseen.

Vuosi sitten Helsingin hovioikeus kuitenkin päätti, etteivät kieltäytyjät ole keskenään yhdenvertaisessa asemassa. Tämä johti siihen, ettei ketään enää kiikutettu kieltäytymisestä käräjille tai jos kiikutettiin, tuomioistuimet hylkäsivät syytteet.

Eduskunta ratkaisi asian niin, että nyt kieltäytyminen on kaikille rangaistavaa. Uusi laki astuu voimaan huhtikuun alussa.

Toinen vapautetaan, toinen tuomitaan

Asian pyörittely edestakaisin aiheuttaa hetkiseksi erikoisen juridisen tilanteen. Aseistakieltäytyjiin suhtaudutaan eri tavalla riippuen siitä, milloin kieltäytyminen on tehty.

Uutissuomalainen kertoi viime viikolla, että tänä vuonna siviilipalveluksesta on kieltäytynyt peräti 34 henkilöä, mikä on selvästi enemmän kuin samassa ajassa aikaisemmin.

Eikä ihme. Jos kieltäytyminen on tapahtunut ennen huhtikuun alkua, rangaistusta ei tule. Ei, vaikka mahdollinen oikeuskäsittely olisi vasta uuden lain aikaan.

Tuomioistuimessa rangaistavuus määritellään tekohetken lainsäädännön tai oikeuskäytännön mukaan.

Samoilla käräjillä saattaa siis kohtapuoliin olla kaksi vastaajaa, joista toinen on kieltäytynyt maaliskuussa ja toinen huhtikuussa. Todennäköisesti heistä toinen vapautetaan, toinen tuomitaan vankeuteen.

Toki syyttäjät voivat jättää syyttämättä niitä, jotka ovat kieltäytyneet ennen huhtikuuta. Lopputulos on kuitenkin sama.

Ja ettei tilanne menisi liian yksinkertaiseksi, vapautetut aseistakieltäytyjät kutsutaan uudelleen siviilipalvelukseen, josta he jälleen kieltäytyvät. Heitä tuskin rankaistaan toisellakaan kerralla, koska samasta teosta ei voida antaa kahta tuomiota.

Rapautuisiko maanpuolustustahto?

Yhdenvertaisuus olisi toki voitu taata myös niin, että tutkitusti vakaumuksellisten aseistakieltäytyjien rankaisemisesta olisi luovuttu kokonaan. Tällaista esitystä kannatti eduskunnassa 27 kansanedustajaa.

Enemmistön logiikka lähti ilmeisesti sitä, että vapautus aiheuttaisi kieltäytymisten aallon, ja asevelvollisuusjärjestelmämme olisi uhattuna.

Tällaista tuskin tapahtuisi. Jos asepalveluksen suosiota jokin uhkaa, se on ikäluokkien pieneneminen ja yleinen asenneilmaston muutos. Pikaisesti jälkimmäistäkään ei ole näköpiirissä, sillä maanpuolustustahto on edelleen korkea.

Uuden lain myötä säilyy myös ongelma siitä, että muun muassa YK tulkitsee vankeuteen passitettavat aseistakieltäytyjät mielipidevangeiksi. Se on lommo Suomen maineelle, vaikka nykyisen toimitusministeristön puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) tölväisikin, että ”ei tunnu missään”.

Kirjoittaja on Uutissuomalaisen oikeustoimittaja.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .