Uutisanalyysi: Jussi Halla-ahon ylivoimainen voitto on kypsyyskoe sekä puolueelle että hänelle itselleen

Perussuomalaisten uuden puheenjohtajan oma toiminta lähiviikkoina kertoo, jääkö nykyiselle hallitukselle toimintaedellytyksiä.

Europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon valinta perussuomalaisten puheenjohtajaksi oli niin ylivoimainen, ettei sellaista ennakoitu edes puoluekokouspaikalla.

Odotuksissa oli toinen kierros. Lukujen valossa sillä ei kuitenkaan olisi ollut mitään vaikutusta lopputulokseen. Terhon ja Halla-ahon äänten ero olisi ollut toisen kierroksen jälkeen pienimmilläänkin parisen sataa.

On turha kuvitella, ettei puheenjohtajavaalista seuraisi isojakin muutoksia perussuomalaisten politiikkaan, hallituksen politiikkaan ja Suomen politiikkaan. Perussuomalaisten viesti uudelle puheenjohtajalleen oli niin selvä.

Halla-ahon kannatukseen kanavoitui nyt se todellisen muutoksen odotus, joka aiemmin kanavoitui Soinin kannatukseksi eri puolella maata. Soiniin kohdistuneet ja Halla-ahoon kohdistuvat muutos-odotukset poikkeavat tavanomaisista poliitikkoihin kohdistuvista odotuksista. Ehdottomuutta ja periaatteisiin kiinnittymistä kaivataan enemmän kuin kokonaisuuden kannalta järkeviä päätöksiä ja kompromisseja. Juuri kompromissien tie on ryvettänyt Soinin monen Halla-ahoa äänestäneen silmissä.

Halla-aholla ei uskottavuutensa säilyttämiseksi ole edes paljon liikkumavaraa.

– On niin kuin Albert Einstein sanoi. Hulluutta on tehdä asiat samalla tavalla ja kuvitella, että lopputulos olisi erilainen. Jos haluamme palauttaa äänestäjien luottamuksen. Meidän on tehtävä joitakin asioita eri tavalla kuin aikaisemmin, Halla-aho itsekin korosti lauantaisessa esittelypuheessaan.

Jos hän ei osoita selvästi olleensa oikea kohde muutosta halunneilla, hänen tukijansa alkavat etsiä seuraavaa kohdetta muutostoiveilleen. Puheenjohtajan tehtävä on tuulinen tehtävä. Siinä perussuomalaiset ei poikkea muista puolueista.

Perussuomalaisten keulakuva vaihtuu, samalla vaihtoon menee useampi muukin kärkikasvo. Eduskuntaryhmän johtoon tullee muutoksia. Ministeriposteihinkin on odotettavissa muutoksia. Halla-aho toisti valintansa jälkeen toiveensa, että Soini siirtyy sivuun. Muutoksiin johtaa sekin, jos varapuheenjohtajakisa noudattelee samaa linjaa kuin puheenjohtajakisa: Halla-ahon suosikki ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi on kansanedustaja Laura Huhtasaari.

Puhe maahanmuutosta lisääntyy entisestään

Maan hallituksen toiminta ei ole viime aikoina ollut kitkatonta ilman perussuomalaisten puheenjohtajavaihdostakaan. Vaihdos lisää kitkaa ja tuo sen vielä vahvemmin julkisuuteen.

Aiempien äärikommenttien perusteella on vielä turha julistaa nykyhallituksen tarun päättymistä. Mahdotonta se ei silti ole, koska hallituksen toimintakyky alkaa lähestyä nollaa juuri sitä vauhtia kuin hallituspuolueiden johdon kompromissihalu vähenee. Keskustassa ja kokoomuksessa ei varmasti katsota hyvällä, jos Halla-aho alkaa johtaa puoluettaan Brysselistä käsin kuin olisi itse oppositiossa.

Sekin on varmaa, että maahanmuuton ongelmat ovat jatkossa vielä vahvemmin päivänpoliittisessa retoriikassa mukana. Maahanmuutto on Halla-ahon poliittisen toiminnan keihäänkärki ja tästä päivästä lähtien se on entistä vahvemmin myös puolueen ykkösasia. Maahanmuuttopolitiikan kiristämisvaatimukset lisäävät myös kiristämisvaatimusten vastustamista ja tämä yhdessä lisää asiasta keskustelua, vaikka suuria muutoksia ei tulisi tai valtaosa suomalaisista ei edes näkisi tarvetta sellaisiin.

Puolue-eliitin tuki oli heikkous

Halla-ahon voitto vaikutti vielä pari kuukautta sitten epätodennäköiseltä. Terhon tukijakaarti oli todella nimekäs, kun takana oli käytännössä lähes koko perussuomalaisten terävin kärki. Soinikaan ei malttanut olla alleviivaamatta, että Terhon valinta olisi puolueelle hyväksi ja Halla-ahon valinta pahaksi. Puheenjohtajavaalia edeltävissä kannatuspuheenvuoroissakin ensimmäisen ja hyvin painokkaan vetoomuksen Terhon valinnan puolesta esitti työministeri Jari Lindström. Lopulta tämä kaikki kääntyi Terhoa vastaan.

Kypsyyskoe Halla-ahollekin

Halla-ahon mukaan lauantain puheenjohtajavaali on perussuomalaisten kypsyyskoe. Puolueella ei ole mitään hätää, jos se pystyy valitsemaan yhden ehdokkaan puheenjohtajakseen ja lopettamaan puheenjohtajakisan kampanjoinnin siihen.

Kypsemmätkään puolueet eivät usein tuota kypsyyskoetta läpäise. Hyvä esimerkki on hiipuvan kannatuksensa ja presidenttiehdokkaan puutteensa kanssa kamppaileva SDP. Puolue ei ole vieläkään täysin toipunut syviä haavoja repineestä puheenjohtajakisasta, jossa Jutta Urpilainen syrjäytettiin ja nykyinen puheenjohtaja Antti Rinne astui valtaan.

Seuraavat päivät, viikot ja kuukaudet ovat kypsyyskoe myös Halla-aholle. Hänen toimintansa voi pahimmillaan johtaa nykyisen hallituksen hajoamiseen ja jopa uusiin eduskuntavaaleihin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.