Uutisanalyysi: Kiristyykö verotus? Mika Lintilän budjettiesitys korkkaa politiikan syksyn

Valtiovarainministeriö käy tiistaina ja keskiviikkona sisäisiä budjettineuvotteluitaan. Rahaministeri Mika Lintilä (kesk.) päättää ehdotuksesta valtion ensi vuoden talousarviosta ja toimittaa sen ministeriöille perjantaina. Esitys julkaistaan osoitteessa budjetti.vm.fi.

Esitys on Lintilän ensimmäinen ja ehkä viimeinen. Keskusta valitsee uuden puheenjohtajansa ylimääräisessä puoluekokouksessa syyskuun alussa. Lintilä ei ole ehdolla, vaan puolueen johtoon nousee joko puolustusministeri Antti Kaikkonen tai elinkeinoministeri Katri Kulmuni.

Kumpi puheenjohtajaksi valitaankaan, siirtynee valtiovarainministeriksi – Kulmuni varmemmin kuin Kaikkonen, joka on väläyttänyt entisen salkkunsa pitämistä.

 

Idän rata ei saa yksimielisyyttä

Jos budjetti joskus yltää kahvipöytäkeskusteluihin, yksi suurimmista kysymyksistä on palkansaajien verotus. Kiristyykö se? Nyt näin on käymässä, sillä kilpailukykysopimukseen liittyvät muutokset nostavat Veronmaksajain keskusliiton mukaan palkansaajien tuloveroprosenttia ensi vuonna keskimäärin reilulla puolella prosenttiyksiköllä.

Veronkiristys johtuu palkansaajamaksujen muutoksista. Sosiaalivakuutusmaksut kuten työeläkemaksut ja sairausvakuutuksen hoitomaksut nousevat.

 

Talouden yllä tummenevat pilvet eivät nykyhallituksen politiikassa vähennä investointien määrää. Päinvastoin, keynesiläisen talousteorian mukaisesti valtio satsaa esimerkiksi väylähankkeisiin laskukauden lähestyessä. Näin pidetään työllisyyttä yllä.

Eri puolilla Suomea saadaan kuitenkin yhä jännittää, mitä ratahankkeita edistetään. Pääministeri Antti Rinteen (sd.) viimeviikkoisista puheista voi päätellä, että Helsingin ja Tampereen välisen päärataosuuden suunnitteluun ohjataan rahaa. Samoin edistettäneen Turun tunninrataa Espoon päässä.

Sen sijaan itään menevä rata tuskin etenee merkittävästi tällä kaudella. Rinne jo viittasi erimielisiin maakuntiin. Yksimielisyyttä ne eivät koskaan tule saavuttamaan, sillä intressit ovat ristiriidassa keskenään.

Kun keväällä puhuttiin yksinomaan Porvoon ja Kouvolan välisestä oikoradasta, nyt samoihin lauseisiin lisätään Kotkan rata ja nykyisen Lahden radan parantaminen.

Hallituksen tavoitteena on 60 000 lisätyöllistä. Jos siihen ei päästä, Rinteen mukaan menolisäyksiä karsitaan. Eikö silloin ole vaara, että työllistäviä hankkeitakin laitetaan jäihin?

 

Hallitus ei aio leikata ihmisten toimeentulosta

Juha Sipilän (kesk.) hallitus romahdutti kannatuksensa jäädyttämällä sosiaalietuuksien indeksikorotukset ja luomalla aktiivimallin. Siitä Rinne poistaa työttömyyskorvauksen leikkurin mutta vähentää omavastuupäiviä seitsemästä viiteen.

Työttömien asemaan tulee siis huononnuksen sijaan parannus. Miten siinä tapauksessa voidaan päästä hallituksen tavoittelemaan 75 prosentin työllisyyteen?

Rinne toistelee nyt yhtä keinoa, jota hän on ajanut jo viisi vuotta. Palkkatukea varten perustetaan nettisivusto, josta niin työtön kuin työnantajakin voi nopeasti katsoa, onko itse oikeutettu tukeen.

Pääministeri uskoo palkkatuella saatavan peräti 10 000–20 000 lisätyöllistä. Tavoite on kova, ja Suomella on syytä toivoa, että siinä onnistutaan.

Elinkeinoelämän keskusliitto on ehdottanut työttömyystuen nykyistä voimakkaampaa porrastamista. Rinne haluaa, että asia ratkaistaan työmarkkinaosapuolten kesken. Palkansaajapuolen SAK on tyrmännyt EK:n ehdotuksen.

Siinäpä sitä taas ollaan.

Onneksi tulopuolella paistaa vielä aurinko. Osinkotuloja valtio on kääräisemässä miljardi euroa. Suurimmat tulot valtio saa liikevaihtoon perustuvista veroista, noin 20 miljardia euroa. Suurin menoerä, "valtionavut kotitalouksille sekä siirrot Kelalle ja sotu-rahastoille" on suunnilleen saman kokoinen.

 

Kallistuuko viina jo ensi vuonna?

Varsinainen riihi eli hallituksen neuvottelut alkavat 17. syyskuuta.

Budjettiriihessä puidaan valtion talousarviota, oikeassa riihessä puitiin viljaa. Sitä kuivattiin lyhteinä, ylioptimistisia budjettitoiveita taas on kuivatettu kasaan pitkin vuotta.

Talousarvioesityksen laadinta on nimittäin alkanut jo tammikuussa, kun ministeriöiden kehysehdotukset saapuivat valtiovarainministeriöön. Alkoi karu karsinta.

Hallitus hyväksyi kehykset maalis–huhtikuussa osana julkisen talouden suunnitelmaa. Sen jälkeen budjetin valmistelua on jatkettu ministeriöissä. Ne toimittivat oman hallinnonalansa toiveet valtiovarainministeriölle toukokuussa. Niitä samoin kuin vaalilupauksia on puitu realistisiksi kesän kuluessa.

Tällä aikaa eri organisaatiot ovat lobanneet poliitikkoja, virkamiehiä ja mediaa. Esimerkkiaiheena käy alkoholivero, jonka nostoa panimoteollisuus luonnollisesti vastustaa.

Kauppalehti uutisoi heinäkuun alussa, että alkoholiveron korotukset tulisivat jo ensi vuoden budjettiin. Hallitusohjelman mukaan alkoholiveroa on tarkoitus korottaa maltillisesti siten, että verotulot kasvavat 50 miljoonaa euroa.

Lintilä kuitenkin kertoi kuukausi sitten Helsingin Sanomille, ettei päätöstä alkoholiveron korotuksesta jo ensi vuonna ole tehty: ”On myös mahdollista, ettei se tapahdu.” Toisaalta Lintilä sanoi, että ”hallitusohjelman kirjausta korotuksista ei missään nimessä vedetä takaisin.”

Eduskunta hyväksyy talousarvion joulukuussa. Samalla ministeriöt laativat jo kehysehdotuksiaan vuodelle 2021. Rulla pyörii.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .