Uutisanalyysi: Miljoona suomalaista uuden ammatin edessä – Miten se tehdään?

Yhden ammatin työura on historiaa ja miljoona suomalaista on koulutettava uuteen ammattiin. Haasteena on myös se, että Suomessa on samaan aikaan työttömyyttä ja hirveä pula osaajista.

Suomessa eletään yhä noususuhdanteessa, joten osaajia tarvitaan. Yksin teknologiateollisuus tarvitsee yli uutta 10 000 osaajaa nyt. Muutaman vuoden päästä tarve on jo yli 50 000 työntekijää.

Uteliaat lapset ja naiset pärjäävät

Yhtenä ongelmana on se, että ne työelämässä mukana olevat ihmiset kouluttautuvat, joilla on jo hyvät edellytykset pärjätä työmarkkinoilla. Kärjessä ovat korkeasti koulutetut naiset ja häntäpäässä perinteiset miesduunarit.

Ne ihmiset, jotka tarvitsivat kipeimmin täydennyskoulutusta, eivät kouluttaudu kuin kriisin kautta. Kun he joutuvat työttömäksi, edessä on kurssille lähteminen pakon edessä. Vaikeimmassa asemassa ovat ne puolisen miljoona työmarkkinoilla olevaa ihmistä, jotka ovat käyneet vain peruskoulun.

Kyse on pitkälti asenteesta ja motivaatiosta. Uuden oppiminen lähtee jo varhaislapsuudessa. Lapsi on utelias oppimaan uutta. Uteliaisuutta olisi pidettävä yllä koko ajan eikä kaataa oppia päähän pakon edessä. Oppimisen eväät luodaan kotona ja varhaiskasvatuksessa.

Peruskoulu luo pohjaa

Valitettavasti niiden lasten määrä kasvaa, jotka eivät saa riittävää osaamispääomaa kotoa. Peruskoulun aloittavat lapset eivät ole samalla viivalla tiedoiltaan ja taidoiltaan. Siksi katse pitää siirtää jo peruskouluun, jotta se takaa riittävät taidot kaikille nuorille.

Oppivelvollisuuden pidentäminen voi olla yksi keino pienentää niiden syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrää, jotka ovat vain peruskoulun varassa. Se on yksi tapa luoda kulttuuria, että on tärkeää jatkaa opintoja ja kouluttautua.

Ongelmana yritysten pieneneminen

Toisaalta kaikkia se ei auta. Jos opinnot eivät maistuneet peruskoulussa, ne eivät välttämättä innosta jatkossakaan. Siksi tarvitaan erilaisia tapoja hankkia tutkinto ja kouluttautua.

Monille nuorille työssä oppiminen sopii paremmin kuin koulun penkillä istuminen.

Työssä oppimisen yhtenä haasteena on yritysten koon pienentyminen. Pienillä yrityksillä on heikommat voimavarat kouluttaa ihmisiä kuin suurilla työpaikoilla.

Aikuiskoulutus hajallaan

Erilaista täydennyskoulutusta on Suomessa tarjolla runsaasti ja verkossa opiskeleminen tarjoaa lisää mahdollisuuksia. Aikuiskoulutus on kuitenkin hajallaan ja se ei pysty aina ottamaan työmarkkinoiden tarpeita huomioon, jotta yritykset saavat oikeanlaisia osaajia.

Haasteena on myös se, että koko koulutusjärjestelmä on rakennettu aikana, jolloin yksi tutkinto takasi koko työuran. Tästä syystä on kyseenalaista kuunnella liikaa yritysjohtajia, kun koulutusjärjestelmää kehitetään. He tarkastelevat asiaa ainoastaan oman yrityksensä näkökulmasta.

Yritysten liika kuunteleminen saattaisi johtaa siihen, että Suomessa olisi kohta ainoastaan insinöörejä. Mitä sitten tapahtuu, jos työelämän tarpeet muuttuvat? Olisiko parempi kehittää koulutusta ja tutkintoja siten, että ne tukisivat ihmisten valmiuksien ja kykyjen kehittymistä, jotta ihmiset pystyisivät nykyistä paremmin reagoimaan työelämän muutoksiin?

Ketteryyttä tarvitaan

Tutkintoperusteisuus muodostaa koulutuspohjan jatkossakin, mutta sitä pitää täydentää täsmäkoulutuksella. Esimerkiksi Varsinais-Suomen tuhansiin uusiin työpaikkoihin ei olisi löytynyt väkeä, jos heitä ei olisi koulutettu räätälöidyillä kursseilla, jotka pohjautuivat työssä tarvittaviin ammattitaitovaatimuksiin. Jos nopeutta ja ketteryyttä ei löydy, kaikki teollisuuden alat eivät voi toimia Suomessa.

Kirjoitus perustuu Suomi-Areenalla kuultuihin asiantuntijakeskusteluihin.

Kirjoittaja on Uutissuomalaisen politiikan toimittaja.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .