Uutisanalyysi: Uhka-arvioita, säilöönottoja, kansalaisuuden poistamista – kovia sanoja, joista koituu paljon näpertelyä

Mitään säilöönottoautomaattia Suomeen tuskin on tulossa – moni hallituksen esityksistä vaatisi isoja muutoksia lainsäädäntöön.

Eurooppa- ja kulttuuriministeri Sampo Terho (sin.) sai kertoa hallituksen tiedotustilaisuuden kovat sanat kiristyksistä ulkomaalais- ja turvapaikkalainsäädäntöön. Turun puukotus näkyi päätöksissä, joilla terrorismin ennaltaehkäisyyn yritetään nyt varautua kovin ottein.

Hallitus perehtyi Turun tapauksen tutkintaan ja viimeisteli sen perusteella uudistuksia Suomen terrorismilainsäädäntöön. Monet esityksistä ovat myös sellaisia, joita on valmisteltu jo pitkään. Silti voi jo ennakolta arvata, että monet suunnitelmista kaatuvat jatkossa omaan mahdottomuuteensa tai viime kädessä perustuslakiin.

Hallituksen kanssa on helppo olla yhtä mieltä siitä, että terrorismia pitää torjua. Suunnitelmia lukiessa herää vain kysymys siitä, ovatko nämä todellakin ne keinot, joilla terrorismi pistetään kuriin. Näin sopii toivoa.

"Säilöönotto on kauhean kallista ja vie tilaa"

Kaikista kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista henkilöistä tehdään jatkossa uhka-arvio ja heidät otetaan tarvittaessa välittömästi säilöön, Terho sanoi tiedotustilaisuudessa. Tähän saakka uhka-arvioita on tehty hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen, sillä silloinhan kielteinen päätös on vasta lainvoimainen.

Jatkossa keskusrikospoliisin ja muiden viranomaisten yhteistyössä laatima uhka-arvio tehdään siis jo Migrin päätöksen jälkeen, tämänhetkisessä tilanteessa se koskisi 10 000:ta turvapaikanhakijaa. Täytyy muistaa, että Migrin kielteinen päätös ei tee turvapaikanhakijasta välittömästi rikollista, eikä todennäköisesti myöhemminkään. Suurin osa elää vastaanottokeskuksessa siivoa elämää odottaen päätöstä hallinto-oikeudelta.

Mitään säilöönottoautomaattia Suomeen ei ole tulossa, sillä säilöönottoa ei voida tehdä kovin heppoisin perustein. Nykyisen lain mukaan säilöönoton jatkamisestakin pitää tehdä päätös aina kahden viikon välein.

– Säilöönotto on kauhean kallista ja vie tilaa. Jos tällaista tarvitaan, niin se edellyttää lainsäädäntöön muutoksia, kansliapäällikkö Päivi Nerg sisäministeriöstä sanoo.

Säilöönotto ja palautuskeskukset ovat olleet kiivaasti esillä keskusteluissa heti Turun puukotuksen jälkeen. Poliisihallitus ja Maahanmuuttovirasto ovat aiemmin kuitenkin todenneet, että Metsälän ja Joutsenon 110 paikkaa riittävät hyvin.

Auttajille rangaistus

Paperittoman henkilön piilottelu kriminalisoidaan. Vielä ei tiedetä, mitä kaikkea hallitus linjaa piilotteluksi ja auttamiseksi, sillä Terho puhui tiedotustilaisuudessa laittoman maassaolon edistämisestä ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo (sin.) paperittomien majoittamisen rangaistuskäytäntöjen selkeyttämisestä.

Bloggaaja Saku Timonen eli Uuninpankkopoika on jo aiemmin huomauttanut, että jos auttaminen kriminalisoidaan, pitää ensin ulkomaalaislain muutoksella tehdä luvattomasta maassaolosta rikos, josta on mahdollista tuomita yli kuuden kuukauden vankeuteen. Alkaa vankiloissa olla pian tungosta, kun sekä auttaja että kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija – ellei ole jo säilössä – päätyvät kalterien taakse.

Hallitus käy läpi Suomen terrorismilainsäädännön ja tekee siihen tarvittavia muutoksia. Vuoden alussa rikoslakiin tuli jo muutos, jossa kriminalisoitiin ulkomaille matkustaminen terrorismitarkoituksessa. Laki ei kuitenkaan tullut voimaan taannehtivasti, eikä siis koske suurinta osaa Suomesta lähteneitä vierastaistelijoita.

Terhon mukaan suunnitelmissa onkin muuttaa kansalaisuuslakia niin, että Suomen kansalaisuus voidaan ottaa pois sellaisilta kaksoiskansalaisilta, jotka syyllistyvät terroritekoon. Hyvä uudistus lakiin, mutta ei tule koskemaan vuodessa kovin montaa ihmistä. Tiedetään, että noin 80 Suomesta lähtenyttä vierastaistelijaa edustaa 19 etnistä taustaa – mutta että heistä suurin osa on vain ja ainoastaan Suomen kansalaisia. Ketään ei voi jättää ilman kansalaisuutta, vaikka se oikeustajuun terroririkoksen yhteydessä sopisikin.

Sinisillä on mahdollisuus jyrätä

Paljon esityksiä, mutta aika näyttää, mitä loppujen lopuksi jää käteen toivottoman lainsäädäntötyön ja tutkimisen jälkeen? Ainakin kuva siitä, että syystä tai toisesta Sinisellä vaihtoehdolla on mahdollisuus jyrätä tietyissä asioissa yli kokoomuksen ja keskustan.

Kuka vielä muistaa, että kokoomus ja keskusta ajoivat kesällä ponnekkaasti muun muassa Suomen pakolaiskiintiön nostamista 750 kiintiöpakolaisesta 1 050 pakolaiseen. Siniset sanoi jo silloin ei – ja se ei pysyi budjettiriihessä.

Toisaalta voi miettiä, voisiko radikalisoitumista ja terrorismiaikeita estää jotenkin muutenkin kuin ehdotuksilla, jotka eivät tule toteutumaan.

Kaikkia turvapaikanhakijoita ei pidä eikä voida laittaa säilöön, mutta jotain pitäisi keksiä siksi ajaksi, kun päätöstä turvapaikkahakemukseen odotetaan. Työperäisten oleskelulupien hakemista olisi ehkä voinut helpottaa, samoin miettiä ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan poistamista – tai edes lievennystä.

Onneksi lisärahaa tuli sentään radikalisoitumisen ehkäisyyn vankiloissa ja terrorististen rikosten torjuntaan syyttäjälaitoksessa. Myös turvapaikkavalitusten nopeampaan käsittelyyn kohdennettiin lisärahoitusta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Perussuomalaiset: Hallituksen maahanmuuton hallintakonstit kosmettiisia ja vanhoja

Hallitus reagoi budjettiriihessä Turun iskuun – sisäiseen turvallisuuteen lisätään 17 miljoonaa

9 kysymystä turvallisuudesta ja turvapaikanhakijoista: millaisiin tiukennuksiin hallitus on valmis?

Mikä kallistuu, mikä ei? Katso tästä lista budjetin vaikutuksista