Uutisanalyysi: Vihreiden johtajaehdokkaat varovat puhetta kaupungeista

Ville Niinistön linja puolueen laajentumisessa maaseudulle saanee jatkoa, kirjoittaa STT:n politiikan toimittaja Mikko Isotalo.

Kaksi päivää kuntavaalien jälkeen vihreiden pitkän linjan vaikuttaja Osmo Soininvaara pohti blogissaan uuden urbaanin liberalismipuolueen syntymistä. Hän ei kuitenkaan pitänyt puolueen syntyä kovin realistisena ja arvioi, että eniten tämän liberaalin kaupunkipuolueen mahdollisia edustajia on vihreissä.

Vihreät valitsee uuden puheenjohtajan kuuden ehdokkaan joukosta jäsenäänestyksellä, jonka tulos julkaistaan kesäkuun puolivälissä Tampereen puoluekokouksessa. Liberaaliin puolueeseen kaikki ehdokkaat sopivat arvoiltaan, ja sitä vihreät on jo nykyisellään. Soininvaaran kaupunkipuolueen syntyminen on epätodennäköistä, joten olennaisempi kysymys on, muuttaisiko tuleva puheenjohtaja vihreitä kaupunkipuolueen suuntaan?

Yleispuolueen suuntaan

Nykyinen puheenjohtaja Ville Niinistö on arvostellut hallitusta lähes kaikesta, mutta ei juuri kaupungistumisen jarruttamisesta. Vihreät oli mukana jopa välikysymyksessä maatalouden kriisistä, vaikkei keskustan johtama hallitus ole ulottanut laajaa leikkauslistaansa maatalouteen.

Maaseudun Tulevaisuus ehti jo huolestua vihreiden kannatuksen noususta 15 prosentin tuntumaan, koska puolueessa on voimia, jotka haluaisivat kajota maaseudun elinkeinojen tukeen. Ehdokkaiden vaalikonevastaukset ja lauantain kampanja-avaukset piirtävät kaupungistumiselle kuitenkin Niinistön yleispuolueunelmaa jäljittelevät rajat, joissa on vain sävyeroja helsinkiläisten ja muun Suomen ehdokkaiden välillä.

Vihreän Langan ehdokasvaalikoneessa kuusamolainen Mika Flöjt on täysin eri mieltä väitteestä, jonka mukaan haja-asutusalueiden palveluihin pitäisi käyttää nykyistä vähemmän valtion rahaa. Kaikki muut ovat jokseenkin eri mieltä väitteestä.

Helsingin Sanomien kuntavaalikoneessa vastakohtainen väite kuuluu "koko Suomi on syytä pitää asuttuna, vaikka se tietäisikin veronmaksajille kustannuksia". Flöjtin lisäksi joensuulainen vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen on jokseenkin samaa mieltä.

Kovimmillaankin ehdokkaiden puhetapa vaalikoneissa on sitä, että helsinkiläinen Emma Kari sanoo Suomessa käytettävän paljon rahaa aluepolitiikkaan ja jyväskyläläinen Touko Aalto sanoo kaupungistumisen vastustamisen olevan "paitsi tyhmää, myös kestämätöntä ja kallista".

Kampanja-avaus Helsingissä

Lauantaina ehdokkaat pitivät noin seitsemän minuutin linjapuheensa kampanja-avauksessa Helsingissä. Ainoa viittaus kaupunkeihin oli helsinkiläisen Maria Ohisalon toteamus, että kaupungit asuttavat yhä useampia. Kukaan ehdokkaista ei puhunut kaupunkipolitiikasta, valtion osallistumisesta kaupunkien suuriin joukkoliikenneinvestointeihin tai kaupungistumisesta suurena tämän vuosisadan megatrendinä. Sosiaalipolitiikasta, ilmastonmuutoksesta, ulkopolitiikasta ja muista merkittävistä aiheista ehdokkaat linjasivat selkeämmin.

Kari syytti puheessaan keskustaa kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelusta. Hänen mukaansa vihreiden kasvaminen suureksi puolueeksi edellyttää voittamista myös keskustan hallitsemilla alueilla.

Nykyisessä hallitusohjelmassa ei kaupungistumista mainita sanallakaan. Jos vihreiden kohonnut kannatus ja tuore puheenjohtaja vievät puolueen seuraavaan hallitukseen, mainintoja voi olla enemmän. Nyt kuitenkin näyttää, että Soininvaara joutuu pohtimaan yhä kaupunkipuolueen tarvetta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.