Uutisen takana: Hilkka Ahde ja Timo Räty kohtaavat vielä kerran

AKT:n kohutun kiusaamisjutun viimeinen näytös esitetään maanantaina korkeimman oikeuden suullisessa istunnossa.

Käsi ylös, kuka muistaa vielä viime vuosien puhuttavimman työpaikkakiusaamisjutun? Nimittäin tapahtumat Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitossa AKT:ssä ja niistä seuranneet oikeusjutut silloisen puheenjohtajan Timo Rädyn ja viestintäpäällikön Hilkka Ahteen välillä.

Ajattelitteko, että tarina olisi jo menneen talven lumia?

Ei suinkaan. Vielä yksi näytös kertomuksessa esitetään maanantaina, kun korkeimmassa oikeudessa (KKO) järjestetään suullinen istunto niin sanotussa työsyrjintä-haarassa.

Käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2015 Rädyn sakkoon ja korvauksiin työsyrjinnästä.

Tapahtumien taustalla oli se, että Ahde irtisanottiin maaliskuussa 2012, samaan aikaan kun Etelä-Suomen aluehallintovirastossa oli käsittelyssä Ahteen tekemä kantelu Rädyn epäasiallisesta käytöksestä ja alaisten kiusaamisesta.

Käräjäoikeus katsoi, että Ahteen irtisanominen johtui kantelun tekemisestä.

Hovioikeus kuitenkin hylkäsi syytteen äänestyspäätöksellä. Enemmistölle oikeusneuvoksista jäi epäilys, että potkut olisivat voineet johtua jostakin muustakin.

Nyt KKO punnitsee asiaa ja pohtii muun muassa "työsyrjinnän tunnusmerkistön tulkintaa".

Tarinan toinen polku on työpaikkakiusaaminen. Siitä Rädyn saama 80 päiväsakon tuomio kahdesta pahoinpitelystä ja kahdesta työturvallisuusrikoksesta on lainvoimainen. Lisäksi AKT ja Räty määrättiin maksamaan Ahteelle vahingonkorvauksia kaikkiaan 12 000 euroa.

Jo ennen tuomiota Räty sai kenkää AKT:stä.

Kiusaamistapaus sai aikanaan runsaasti julkisuutta. Eikä syyttä.

Epäilemättä tapaus sai lisäkierroksia siitä, että AKT on maineeltaan yksi kovimmista, ellei kovin, ammattiliitto. Sanottiin, että ellei AKT järjestä itse lakkoa, se etsii kiistan, johon voi liittyä tukilakkoon.

Myös Timo Räty oli kovan pomon maineessa niin neuvottelupöydässä kuin työpaikalla.

Hilkka Ahde puolestaan oli ollut jo aiemmin runsaasti julkisuudessa. Hänen miehensä on kansanedustajana ja ministerinä toiminut Matti Ahde. Myös pariskunnan poika Jussi Ahde oli aikoinaan otsikoissa sekä positiivisissa että negatiivisissa merkeissä.

Julkisuus ja se, miten siellä käyttäydytään, ei siis ollut Hilkka Ahteelle uutta siinä vaiheessa, kun kiusaamisjuttu lävähti otsikoihin.

Ahde–Räty-tapaus tuli julkisuuteen ennen kuin koko maailmalla alettiin puhua Me too -kampanjasta ja seksuaalisesta häirinnästä. On korostettava, ettei näitä kahta voi suoraan rinnastaa.

Voi kuitenkin miettiä, millaisen sävyn tapauksesta käytävä keskustelu olisi saanut, jos se olisi paukahtanut lööppeihin viime tai tänä vuonna.

Olisiko julkisuus ohjautunut laajemmin esimerkiksi työpaikalla tapahtuvaan kiusaamiseen? Muutama vuosi sitten asiasta puhuttiin varsin vähän eikä Ahde–Räty-keissiä juuri siirretty yleiselle tasolle.

On mielenkiintoista nähdä, syntyykö asiasta vielä keskustelua, kun juttu tulee tauon jälkeen julkisuuteen.

Toivoa sopii, sillä asia on tärkeä. Työpaikalla tapahtuva kiusaaminen kun on vakava asia, josta sietääkin pitää ääntä.

Eräs erikoinen yksityiskohta tuossa työsyrjintäjutussa on.

Rädyn lisäksi kymmenen AKT:n hallituksen jäsentä sai syytteen Ahteen irtisanomisesta. Kaikki muut paitsi Räty myönsivät syytteen työsyrjinnästä ja asia käsiteltiin syyteneuvottelun kautta.

Voi siis lopulta käydä niin, että Räty vapautetaan syytteestä, josta kymmenen muuta vastaajaa todettiin syyllisiksi.

Kirjoittaja on Uutissuomalaisen oikeustoimittaja.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .