Uutisen takana: Tahko Pihkalan väitetään murhanneen Kuhmoisissa, vaikka todisteet puuttuvat

Pihkala oli paikalla Harmoisissa. Totuus on sittemmin muuttunut väitteeksi, jonka mukaan nimenomaan hän ampui.

On hyvä, että vuoden 1918 tapahtumat perataan mahdollisimman tarkkaan. Tutkimuksen on silti pysyttävä aina tiukasti varmistetussa totuudessa.

Ilta-Sanomien toimittaja Juha Kanerva kirjoitti kolumnissaan (IS 17.4.) pihtiputaalaisen pesäpallon isän, Lauri ”Tahko” Pihkalan osuudesta vuoden 1918 tapahtumiin: ”Maaliskuun 10. päivänä Pihkala ja kolme muuta Kalmin miestä suorittivat Kuhmoisissa Harmoisten sairashuoneella verilöylyn, jossa murhattiin kaikki potilaat ja miespuoliset sairaanhoitajat.”

On todennäköistä, että Pihkala syyllistyi hirmutekoihin sisällissodan aikana. Harmoisia koskeva väitettä ei kuitenkaan ole pystytty todistamaan historiallisilla lähteillä tai historiantutkimuksella.

Siksi otin yhteyttä Kanervaan. Hän kertoi tiedon perustuvan vastikään ilmestyneeseen Marjo Liukkosen väitöskirjaan Hennalan naismurhat 1918. Liukkonen kertoo väitöskirjassaan Hans Kalmin joukkoihin kuuluneen Pihkalan, Artturi Paimelan, Hans Holopaisen ja Albert Gyllenbögelin olleen johtamassa puhdistusta Harmoisissa. Hän nojaa tietonsa Sirkka-Liisa Rannan kirjoittamaan Kuhmoisten suojeluskunnan historiateokseen, joka puolestaan viittaa edelleen Heikki Ylikankaan vuonna 2003 ilmestyneeseen tutkimukseen Tie Tampereelle.

Monen mutkan kautta totuus siitä, että Pihkala oli kyllä eittämättä kylällä, on muuttunut varmaksi tiedoksi siitä, että nimenomaan Pihkala ampui.

Harmoisten tapahtumat olivat vain pieni sivujuonne Liukkosen väitöstutkimuksessa, jonka aihe on ansiokas. Tutkimus on herättänyt paljon keskustelua. Esimerkiksi Lahden kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Hannu Takala on arvostellut Liukkosta mutkien oikaisemisesta.

Siihen Liukkonen sortui, lähteensä vetämänä, myös Harmoisten tapauksessa. Olin itse syyllistyä samaan ajatusvirheeseen aiemmin keväällä kirjoittaessani aiheesta (KSML 10.3.). Kun ryhdyin tarkastamaan uudelleen päätelmää Pihkalan osallisuudesta, totesin, että lähteet sitovat Pihkalan kyllä alueelle, mutta eivät suoranaisesti sairaalaan.

Väärinkäsitys syntyy kuitenkin helposti. Verilöylystä selvisi kaksi henkilöä, ainakin toinen heistä kertoi neljästä tekijästä. Harmoisiin on liitetty neljä nimeä. Yhtäläisyysmerkki on helppo vetää.

Miehistä ainakin kolme johti kuitenkin omaa joukkuettaan – alueella oli siis suuri joukko valkoisia sotilaita. Gyllenbögel itse kertoi Hans Kalmin muistelmissa olleensa Harmoisten sairaalalla. Hän kertoo myös, etteivät kaikki joukkueet olleet siellä. Gyllenbögelin lisäksi sairaalan tapahtumiin on joissakin lähteissä nimetty Paimela.

Pihkalan henkilökohtaisesta osallisuudesta jää siis suuri epäilys. Liukkonen toistaa kuitenkin väitteensä vielä uudelleen vastatessaan toiselle kriitikolleen yleisönosastossa (ESS 20.3.): ”Pihkala kolmen toverinsa kanssa teloitti 20 haavoittunutta punaista ja ne sairaanhoitajat, jotka eivät osanneet ruotsia.”

Paitsi Pihkalasta, Liukkonen kertoo vastauksessaan kyseenalaisesti myös Harmoisten uhriluvusta. Verilöylyssä sai surmansa hoitajat mukaanlukien 13 ihmistä. Mihin 20 uhria perustuu?

Liukkosen mukaan tieto perustuu paikalta selvinneen hoitajan myöhempään arvioon. Yleisesti muistelijat ja tutkimuskirjallisuus kertoo kuitenkin 13 uhrista.

Historiantutkimus on vaikeaa. On eri asia esittää vaihtoehtoisia tapahtumakulkuja kuin pitää ehdottomana totuutena väitettä, jolla ei ole varmaa lähdepohjaa. Nimellä ja totuutena esitetty murhasyyte ei ole kevyt asia. Juhlavuosi tai ei, tutkijoiden jalkojen on pysyttävä tiukasti maassa.

Toimittaja Juha Kanerva on kolumnissaan oikeassa siinä, että Pihkalan teot vuosina 1918-1919 tulisi tutkia perusteellisesti. Myös Harmoisten verilöyly ansaitsisi oman tutkimuksensa.

Historia kiinnostaa ja internetin myötä väärät totuudet paitsi leviävät nopeasti myös kertautuvat helposti. Tämä tapahtui rajulla tavalla Harmoisten tapauksessa. Ja kierre jatkuu: Wikipediassa kerrotaan nyt – Liukkoseen viitaten – että Pihkala johti Harmoisten joukkomurhaa.

Tämän hetken tiedoilla näyttää, että historiantulkinnassa on tehty selvä virhe. Virheet ovat inhimillisiä, mutta ne on oikaistava. Sekä lehdistössä että historiankirjoituksessa.

Kirjoittaja on Jämsän ja Kuhmoisten aluetoimittaja sekä historiantutkija.

Juttua täydennetty kello 13.08 tiedolla, että kyseenalainen väite esitetään totuutena nyt myös Lauri Pihkalaa koskevalla sivulla Wikipediassa.

Uusimmat

Kotimaa

Mies kuristi naisystävänsä tajuttomaksi ja löi paistinpannulla Jyväskylässä – kertoi pontikan vieneen muistin

Nuorisoa kehotettiin suunnittelemaan tulevaisuuttaan enemmän – "Tuttavapiirissämme on sellainen 'minnekään ei pääse' -henki, kaikki ovat vähän kriisissä"

"Kuuleeko hallitus?"

Nainen vangittiin miehen kuolemaan johtaneesta puukotuksesta Vaajakoskella

Kotkassa todettu tuhkarokkotartunta rokottamattomalla lapsella, joka on oleskellut perheensä kanssa ulkomailla

Valtiosääntöoppineiden mielestä sote-kokonaisuudessa yhä isoja ongelmia: "Näyttää siltä, että paljon palveluja tarvitsevien ihmisten asema vain heikkenisi"

Näin pahoinpitelyn uhriksi joutunut Riitta Mäkinen kertoo tapauksesta Facebookissa – lue päivitys

Kansanedustaja pahoinpideltiin yökerhossa Jyväskylässä: nainen väitti Riitta Mäkisen lähennelleen miestään

Keuruun Kolhontien jyrkkää Montosvuoren mäkeä ei enää tarvitse vältellä – raskaan liikenteen määrä vähentynyt

Keskusjärjestöt vaativat seuraavalta hallitukselta helpotuksia työperäiseen maahanmuuttoon

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.