Uutisen takana: Zürichin lentomelu oli liikaa jopa tikkakoskelaiselle

Käytiin rouvan kanssa Sveitsissä, tarkemmin sanottuna Klotenissa, jonka kupeessa sijaitsee Zürichin lentokenttä. Matkaan lähdettiin, koska poika pelaa sählyä paikallisessa joukkueessa ja piti päästä katsomaan, mitä hänelle kuuluu.

Majapaikaksi rouva oli valinnut apartementos-hotellin, jossa oli yhteinen keittiö useammalle huoneelle. En ollut yhteiskeittiöstä hirveän innostunut, mutta kun lokakuu on kaikkien sesonkien ulkopuolella, ei saman keittiön huoneissa ollut muita asukkaita.

Olimme vierailleet Klotenissa parisen vuotta aikaisemmin ja silloin olin ihmetellyt ääneen, kun olimme käyneet paikallisessa sekatavarakaupassa ja parkkipaikan yli oli lentänyt laskeutumassa oleva lentokone niin matalalla, että melkein oli joutunut pyöriä väistelemään. Seuraavina päivinä tapahtuma ei kuitenkaan toistunut, joten en päässyt kuvaamaan koneita läheltä.

Liekö tämä kokemus jäänyt pojankin mieleen, kun hän vei meidät nyt yhdelle lentokentän ympärillä olevista koneiden bongauspaikoista. Kiitoradan alun lähettyvillä oli parkkipaikka, kahvila ja jokunen puistonpenkki ihmettelijöitä varten. Aidan viertä kulki polku hyvin leikatulla nurmikolla.

 

Kaikesta näki, että lentokone oli paikallaolijoille enemmän ystävä kuin helvetillinen kuulontappaja.

Uusi kokemus lentävistä busseista tuli seuraavana iltana, kun olimme kävelemässä iltakymmenen hujakoissa takaisin hotellille. Yhtäkkiä hiljaisuuden keskelle laskeutui korvakäytäviä tärisyttävä jyly, kun jättimäinen matkustajakone pyyhki ylimääräiset pölyt alueen kerrostalojen katoilta.

Seuraavien parin tunnin aikana suurin piirtein samaa käytävää pitkin laskeutui 29 konetta. En laskenut niitä, mutta tilastot löytyivät Zürichin lentokentän verkkosivuilta. Koneita laskeutui siis jotakuinkin neljän minuutin välein.

Melkoisen taajaan jopa Tikkakoskeen verrattuna.

Ensijärkytyksestä toivuttuani aloin tohkeilla kameran kanssa, kun ajattelin, että jos sieltä tulisi toinen tai jopa kolmas, niin saisin napattua kuvankin. Kiirettä ei kuitenkaan ollut, sillä koneita riitti vähän toistaitoisemmankin kuvaajan tarpeisiin; kamerasta ehti etsiä sopivat säädöt vallan mainiosti.

Aikani touhotettuani rupesin miettimään, että millaistakohan sitä olisi asua näillä seuduilla. Kaikki koneet eivät tietysti laskeudu ihan siitä samasta kohdasta, mutta kun kentälle tulee vuorokaudessa nelisensataa konetta ja yhtä monta lähtee poiskin, niin voisihan siinä jokusen kerran hätkähtää esimerkiksi koliikkivauvaa nukutellessa.

Lisäksi ärsyttäisi, kun parvekkeelta näkisi, kuinka joku liivi­pukuun sonnustautunut ja ykkösluokkaan majoittunut sveitsiläispankkiiri kauhoisi suuhunsa kaviaaria ja huuhtoisi sen alas Dom Perignon -samppanjalla.

Vuonna 2014 arvioitiin, että Tikkakosken lentokentällä on vuodessa noin 28 000 melua aiheuttavaa tapahtumaa, ja vuoteen 2030 mennessä määrä voi lähes kaksinkertaistua.

 

Matkustajakoneista ei Tikkakoskella ole häiriöksi juuri lainkaan, mutta Ilmavoimat metelöi enemmän. Itse asun kilometrin-parin päässä lentokentältä kiitoradan sivussa, joten yleensä en kiinnitä meteliin mitään huomiota. Ilmavoimien juhlanäytös oli tietysti asia erikseen, mutta sitähän mentiin katsomaan ulos ihan vasiten.

Zürichin lentokentällä oli vuonna 2017 yhteensä noin 270 000 lentoa. Matkustajia oli noin 29 miljoonaa eli jotakuinkin 80 000 päivässä.

Siinä ei hirveästi maailma pelastu, vaikka koneissa olisi minkälaista ilmastonsuojelijaa.

Ilmaston lisäksi haastetta on myös korville, verenpaineelle ja muulle terveydelle. Pahimmassa tapauksessa melu vie hengen.

Jatkossa siis vain lyhyitä reissuja Kloteniin.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .