Uutta tietoa lasten lukemisesta: harrastuneisuus alkaa vaikuttaa lasten lukutaitoon tietyssä iässä

Jos lapsen luetun ymmärtäminen kehittyy hitaasti ensimmäisillä luokilla, voiko hänestä tulla hyvä lukija myöhemmin?

Kyllä voi, kertoo tutkimus, jossa tutkittiin oppilaiden vapaa-ajan lukemista. Jyväskylän yliopiston vetämässä, seuranta-ajalta ja kattavuudelta ainutlaatuisessa Alkuportaat-tutkimushankkeessa seurattiin noin 2000 lasta esikoulusta 9.-luokalle.

Vielä 1.–4.luokkalaisilla taidot ennustivat sitä, miten paljon lapset lukivat vapaa-ajallaan. Tämän jälkeen alkoi kuitenkin näkyä, että myös muiden kuin luonnostaan taitavien lukijoiden lukuharrastus paransi lukutaitoa.

Vaikka lukeminen ei siis luistaisikaan ensimmäisillä luokilla, kirjojen lukemista vapaa-ajalla kannattaa jatkaa.

– Missä tahansa vaiheessa lukemisesta innostuu, se tukee kehitystä. Vaikka vasta yläasteella innostuisi lukemaan enemmän kirjoja, silloinkin vielä näkyy sama positiivinen vaikutus ja oikeastaan vielä vahvempanakin, hankkeen tutkija, Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Minna Torppa sanoo.

Eikö ole itsestäänselvää, että lukemalla voi kehittää lukutaitoaan? Ei, koska lukemisen sujuvuus on hyvin perinnöllistä. Noin puolella lukivaikeuksisen vanhemman lapsista on lukivaikeus. Heitä on noin 5–10 prosenttia koululaisista.

– He tarvitsevat enemmän tukea siihen, että pysyvät mukana. Siksi on tärkeää tietää, että kaikilla tasoilla olevat lapset hyötyvät lukemisesta. Ei ole niin, että perinnöllisyys olisi täysin määräävä. Taidot kehittyvät kaikilla, mutta joskus joudutaan tekemään enemmän työtä sen eteen, sanoo Torppa.

Tutkimuksessa kävi ilmi myös, että juuri kirjojen luku on tärkeää luetun ymmärtämiselle. Lukutaitoa on sekä sujuvuus eli lukemisen nopeus ja tarkkuus että luetun ymmärtäminen.

Jotta ihminen voi ymmärtää lukemaansa, hän tarvitsee monipuolista sanavarastoa. Torppa ajattelee, että tästä syystä juuri kirjojen lukeminen selittää lasten taitojen parantumista.

Heikot luetun ymmärtämisen taidot olivat yhteydessä lisääntyneeseen lyhyiden nettitekstien, kuten Facebookin ja blogien lukemiseen 4.-, 6.- ja 7.-luokilla. Viides luokka ei ollut mukana tutkimuksessa.

Syitä tähän voi olla monta. Kieli on lyhyissä digiteksteissä puhekielen tapaan rajattua. Niiden varhainen käyttö voi viedä aikaa lukutaitoa kehittävältä kirjojen lukemiselta. Toisaalta jos lukemisen taidot ovat heikot, voi lapsi tai nuori valita digitekstien lukemisen kirjan sijaan.

Vaikka digitekstit eivät ole automaattisesti huonoja, tutkijan mukaan kannattaa tarkkailla, että ne eivät vie muun lukemisen paikkaa.

– Toivoisin, että vanhemmat innostaisivat lasta lukemaan kirjoja. Ei pakottamalla, vaan yrittämällä löytää keinoja, miten siitä tulisi kivaa, motivoivaa ja innostavaa.

Kirjojen lukemista lapsille ei kannata lopettaa, kun lapsi menee kouluun. Kirjasarjan ensimmäisen osan voi lukea ääneen, jolloin lapsi voi innostua lukemaan seuraavan itse. Keskustelu kirjoista tai kirjasta tehdyn elokuvan katsominen tukevat tekstin ymmärtämistä.

– Myös kirjastot ovat mahtavia. Niihin tulee hyviä lasten- ja nuortenkirjoja ja niissä autetaan myös mielellään etsimään kirjoja eri-ikäisille lapsille.

Kysely: Mitä luet mieluiten? Mitä luit viimeksi?

Kuva: Hanna Marjanen

Leevi Kokkonen, 12

Luen sarjakuvia, koska niissä on vähän tekstiä. Tykkään Aku Ankoista. Olen lukenut myös Neropatin päiväkirja -kirjasarjan kaikki osat. Välillä luen kavereiden viestejä.

Kuva: Hanna Marjanen

Sara Mäkinen, 11

Luen sarjakuvia ja lyhyitä kirjoja. Olen lukenut esimerkiksi Aku Ankkaa ja Ella ja kaverit-kirjaa. Luen usein illalla. Joskus luen kavereiden viestejä ja saan myös kirjeitä. Pidän lukemisessa jännityksestä ja tarinoista.

Kuva: Hanna Marjanen

Morten Mehtälä, 12

Luen sarjakuvia. Viimeksi luin Simpsonit-sarjakuvaa. Lukeminen on ihan hauskaa. En lue hirveästi kavereiden viestejä, mutta jonkin verran.

Kuva: Hanna Marjanen

Anni Rummakko, 12

Tykkään lukea hevoskirjoja. Viimeksi luin Hevoshullu-lehteä. Sitä lukemalla saa tosi paljon tietoa hevosista. En hirveästi lue kavereiden viestejä, mutta joskus niitä tulee monta.

Keskisuomalaisen näköislehti  on lukutaitopäivän kunniaksi  avoimesti luettavana tänään 8. syyskuuta. Pääset näköislehteen tästä.

Lukutaitopäivä

Suomi haastetaan lukemaan

YK:n kansainvälistä lukutaitopäivää vietetään tänään 8. syyskuuta. Sen tarkoitus on muistuttaa lukutaidon merkityksestä ja koulutuksen tärkeydestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Lukutaito on ihmisoikeus, joka mahdollistaa yksilön kehityksen, kouluttautumisen ja täyden kapasiteetin hyödyntämisen. Se on myös avain parempaan terveyteen ja hyvinvointiin.

Lukutaidolla on merkitystä sukupuolten välisen tasa-arvon, kestävän rauhan, kehityksen ja demokratian toteutumisen kannalta.

Lukeminen antaa kokemuksia sekä vaikuttaa niin arjessa kuin työelämässäkin selviämiseen.

Suomalaisten lukutaito on kansainvälisesti todella hyvällä tasolla, mutta huolestuttavaa on, että heikoimman taitotason lukijoiden määrä on kasvanut.

Lukutaitopäivänä järjestetään Read Hour -tempaus, jossa koko Suomi haastetaan lukemaan tunniksi klo 19–20. Kampanja on Lasten ja nuorten säätiön sekä media- ja viestintäalan yhteistyöprojekti.

Lähde: Suomen YK-liitto, Minna Torppa

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Arvostettu lukutaitopalkinto Jyväskylän yliopiston Heikki Lyytiselle