Uutuuskirja paljastaa: Svinhufvud ei ollutkaan sellainen konservatiivi kuin monet luulevat

Svinhufvudin elämän punainen lanka oli professorin mukaan kansanvaltaisen demokraattisen oikeusvaltion pystyssä pitäminen.

Valtiomies P.E. Svinhufvud ei ollutkaan sellainen konservatiivi, millaiseksi monet hänet luokittelevat. Svinhufvudista kirjan kirjoittaneen professori Martti Häikiön mukaan mies olikin uudistusmielinen, minkä takia sosiaalidemokraatitkin tukivat tämän valintaa ensimmäisen yksikamarisen eduskunnan puhemieheksi vuonna 1907.

– Hän oli nuorsuomalainen liberaali, joka oli äänioikeusuudistuksessa, naiskysymyksessä sekä kirkon ja valtion suhteessa hyvin lähellä päivälehtiläisiä uudistajia Heikki Renvallia ja Eero Erkkoa. Karkotettuna Siperiassa hän luki Helsingin Sanomia vapaakappaleina, Häikiö kuvaa.

Svinhufvudin elämän punainen lanka oli hänen mukaansa kansanvaltaisen demokraattisen oikeusvaltion pystyssä pitäminen.

Kirjan päähenkilö ei kuvitellut itsestään valtiomiestä, mutta niin vain hänestä tuli säätyvaltiopäivien edustaja, kansanedustaja, valtionhoitaja, pääministeri ja presidentti.

Martti Häikiön teos Suomen leijona – Svinhufvud itsenäisyysmiehenä (Docendo) julkistettiin tänään.

Tästä on kyse: Siperian kautta vallankahvaan

– P.E. Svinhufvud (1861–1944) oli säätyvaltiopäivillä aatelisäädyssä sukunsa päämiehenä ensi kerran 1894.

– Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov erotti 16 Turun hovioikeuden jäsentä, joukossa oli Svinhufvud.

– Yksikamarisen eduskunnan puhemies 1907–1913.

– Karkotettuna Siperiassa 1914–1917.

– Venäjän väliaikainen hallitus nimitti Svinhufvudin prokuraattoriksi (oikeuskansleri) huhtikuussa 1917.

– Itsenäisyyssenaatin puheenjohtajaksi 27. marraskuuta 1917.

– Senaatin esitys Suomen julistamiseksi itsenäiseksi 4. joulukuuta 1917, eduskunta hyväksyi sen 6. joulukuuta äänin 100–88.

– Sisällissodan aikana 1918 johti senaattia aluksi maan alta Helsingissä, sen jälkeen Vaasassa.

– Julistettiin 18. toukokuuta 1918 maan korkeimman vallan käyttäjäksi.

– Toimi saksalaisen kuninkaan valitsemiseksi Suomen kuninkaaksi.

– Armahti syksyllä 1918 yli 36 000 punavankia, ja suurimman osan tuomiota lievennettiin. Samalla Svinhufvud päätti laillisen hallituksen puolesta toimineiden syytesuojasta.

– Sai eron korkeimman vallan haltijan tehtävästä 12. joulukuuta 1918.

– Svinhufvud kutsuttiin pääministeriksi 1930: ilmoitti tehtäväkseen kommunismin juurimisen ja oikeusjärjestyksen pitämisen voimassa.

– Valittiin presidentiksi 1931.

– Mäntsälän kapina 1932: Svinhufvudin radiopuheella merkittävä vaikutus.

– Vuoden 1937 vaalissa Kyösti Kallio voitti Svinhufvudin.