Vääntö suomen ja islannin kielten asemasta jatkuu – Pohjolan parlamentaarikot ottivat aikalisän

Suomen ja islannin roolia asiakirjakielenä vahvistetaan, mutta kysymys virallisista työkielistä siirtyy jatkovalmisteluun

Suomen ja islannin kielten aseman vahvistamisesta syntyi kompromissi Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Helsingissä torstaina. Kysymys suomen ja islannin nostamisesta neuvoston virallisiksi työkieliksi jäi kuitenkin vielä ratkaisematta.

Pohjoismaisten parlamentaarikkojen yhteistyöfoorumilla voi jatkossa tehdä jäsenehdotuksia ruotsin, norjan ja tanskan ohella suomeksi ja islanniksi. Lisäksi päätettiin, että pöytäkirjat käännetään suomeksi ja islanniksi.

– Olen oikein tyytyväinen (kompromissiin), sanoi perussuomalaisten Juho Eerola päätöksen jälkeen eduskunnassa.

Vääntö suomen ja islannin kielten nostamisesta Pohjoismaiden neuvoston virallisiksi työkieliksi jatkuu. Asia siirrettiin jatkovalmisteluun, ja kysymys otetaan uudelleen käsittelyyn ensi vuoden istunnossa Oslossa.

Työkieliä koskevan päätöksen lykkäämistä perusteltiin muun muassa perusteellisemman valmistelun tarpeella sekä sillä, että Islannin poliittinen tilanne oli aiheuttanut muutoksia maan valtuuskunnan kokoonpanossa.

– Moni koki, että asiakohtaa ei ollut riittävän perusteellisesti valmisteltu. Koettiin myös, että kysymys on niin perustavaa laatua, että on kohtuutonta tehdä näin iso päätös, kun Islannin valtuuskunta ei pysty täysimääräisesti olemaan paikalla, koska maassa oli lauantaina ylimääräiset (parlamentti)vaalit, kertoi sosiaalidemokraattien Maarit Feldt-Ranta STT:lle.

"Suuri periaatteellinen kysymys"

Pohjoismaiden neuvoston viralliset työkielet ovat tällä hetkellä norja, ruotsi ja tanska. Neuvoston sihteeristön edellytetään puhuvan ja kirjoittavan sujuvasti jotain näistä kielistä.

Ennen Helsingin-istuntoa Islannin ja Suomen valtuuskunnat arvioivat jäsenehdotuksessaan, että neuvoston sihteeristölle asetetut kielivaatimukset asettavat suomen- ja islanninkieliset epätasa-arvoiseen asemaan.

– (Virallisissa työkielissä) on kyse isosta periaatteellisesta kysymyksestä, Eerola perusteli.

Ehdotus islannin ja suomen hyväksymisestä neuvoston virallisiksi kieliksi on herättänyt kysymyksen siitä, nousisivatko samalla myös neuvoston kustannukset. Eerola on kuitenkin sitä mieltä, että Pohjoismaiden neuvosto laittaa tällä hetkellä rahaa paljon turhempiinkin asioihin kuin suomen- ja islanninkielisten ihmisten oikeuksiin.

Kustannuskysymyksessä hän haluaa verrata Pohjoismaiden neuvoston kielitilannetta Suomessa käytyyn kaksikielisyyskeskusteluun.

– Kun on kaksikielinen (maa), aiheutuu kustannuksia. Yleisesti ymmärretään ja halutaan nähdä, että kaksikielisyys on rikkaus ja se saakin maksaa. Miksei sama logiikka pätisi pohjoismaisella tasolla?

täydennetty kauttaaltaan sitaateilla ja lisätiedoilla. Tiedoksi illan loppuversioista: kainalo tulee kieliasiasta ja pääjuttu Simon Elon protestointiin kohdistuneesta kritiikistä.

Juttua päivitetty 2.11. klo 18:55.

Sinisten Elo protestoi kielikompromissia pohjoismaisessa istunnossa – sai kritiikkiä myös perussuomalaisilta