Vähävaraiset lapsiperheet kääntyvät joulun alla kirkon puoleen – Avunhakijoiden määrä kasvaa seurakunnissa loppuvuodesta merkittävästi

Jouluun liittyvä taloudellinen kuormitus näkyy seurakuntien diakonia-avussa avunhakijoiden määrän merkittävänä kasvuna eri puolilla Suomea. Erityisesti vähävaraisissa perheissä halutaan rakentaa lapsille parempaa joulua, kertoo Rovaniemen seurakunnan johtava diakoni Markku Kukkonen.

Kukkonen kertoo Rovaniemen seurakunnan saavan joulun alla useita lahjoituksia, joiden turvin diakonia-avussa pystytään antamaan avunhakijoille erityisiä jouluavustuksia.

Kiimingin seurakunnan diakonin Erja Hahon mukaan tarve muistaa läheisiä joululahjoilla voi pahimmassa tapauksessa johtaa perheissä jopa joulukuun vuokran maksamatta jättämiseen.

 

Ongelmat entistä monimutkaisempia

Viime vuonna Helsingin seurakuntien diakoniatyössä oli yhteensä runsaat 30 500 asiakaskohtaamista, joista reilu puolet koski taloudellisia ongelmia. Helsingin seurakuntayhtymän tiedottajan ja projektityöntekijän Eila Jaakolan mukaan määrät eivät ole juurikaan muuttuneet vuosien varrella, mutta ongelmatilanteet ovat nykyään entistä monimutkaisempia.

– Taloudellisiin vaikeuksiin liittyy lähes poikkeuksetta myös muita ongelmia, kuten työttömyyttä, sairauksia tai päihde- ja mielenterveysongelmia.

Helsingissä apua hakevat useimmiten yksin asuvat 40–69-vuotiaat. Jaakolan mielestä tämä on suoraan yhteydessä Helsingissä asumisen kalleuteen. Helsingissä kriisiavustuksista liki puolet kohdistuukin asumisen kuluihin.

Oulussa puolestaan keski-ikäisten avunhakijoiden lisäksi merkittävässä avun tarpeessa ovat opiskelevat tai juuri perheen perustaneet nuoret. Kiimingin seurakunnan Hahon mukaan yleistä on, että myös nuorten omat vanhemmat ovat hakeneet diakonia-apua.

Jyväskylän seurakunnassa riittää myös iäkkäämpiä avunhakijoita.

– Kirkko on ollut monille ikäihmisille läsnä koko heidän elämänsä ajan, mistä syystä se voi tuntua turvalliselta taholta, jonka puoleen kääntyä, Jyväskylän seurakunnan diakoni Juha Halonen sanoo.

 

Moni hakee apua liian myöhään

Rovaniemeläisdiakoni Kukkonen kertoo, että diakoniatyön kautta apua voi saada avustuskortin tai maksusitoumuksen muodossa esimerkiksi ruokaan ja vaatehankintoihin. Avustus voi olla myös yksittäisen, erääntyneen maksun maksaminen tai ruoka-avustuspaketin saaminen Ruokapankista. Lähtökohtana on, että ensin asiakkaan on haettava yhteiskunnan tarjoamat sosiaalietuudet.

– Tavallisimmin kirkon puoleen käännytään, kun pienet sosiaalietuudet eivät yksinkertaisesti riitä selviämiseen tai elämässä tulee yllättäviä menoja, kuten pesukoneen hajoaminen, Kukkonen kertoo.

Kiimingin seurakunnan Hahon mukaan avunhakijat ovat monesti liikkeellä liian myöhään, sillä kirkon taloudellinen apu kun on melko pientä eikä siitä ole apua esimerkiksi lukuisiin rästivuokriin.

– Tällaisissa tilanteissa ohjaamme avunhakijoita eteenpäin ja autamme heitä muiden kanavien kanssa. Meille ei kyseessä ole vain se yksi avustamiskerta, vaan kuljemme joidenkin ihmisten rinnalla pitkäänkin, jotta he pääsevät jälleen jaloilleen.

Kelan mukaan toimeentulotukihakemusten keskimääräinen käsittelyaika on pysynyt koko vuoden lakisääteisen seitsemän arkipäivän sisällä. Tammi-lokakuussa Kela antoi toimeentulotukeen liittyen noin 1,6 miljoonaa ratkaisua, joista runsas viidennes oli hylkäyksiä.

Hylkäysten määrä on noussut viime vuodesta 20 prosentilla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.