Vähemmistö turvapaikanhakijoista työllistyy: "Palkkatöitä ei välttämättä ole tarjolla"

Selvä vähemmistö turvapaikanhakijoista hakeutuu ansiotöihin Suomessa. Maahanmuuttovirastosta kerrotaan aiemmin maahan tulleiden osalta, että yksi kolmasosa turvapaikanhakijoista pyytää virastolta työoikeus­todistuksen. Todistuksen hankkiminen maksaa 20 euroa.

– Maksullisuuden vuoksi voi olettaa, että valtaosalla todistuksen hankkineista on jo työpaikka tiedossa tai ainakin vakaat aikomukset hakea työtä, arvioi tiedottaja Kaisa Härkisaari Maahanmuuttovirastosta.

– Todistuksen hankkiminen ei ole pakollista, mutta työnantajalla on velvollisuus varmistaa palkallisensa oikeus työntekoon.

Virastolla ei ole vielä arviota tämän vuoden pakolaistulvan seurauksena maahan tulleiden turvapaikanhakijoiden työllisyystilanteesta.

Lain mukaan turvapaikanhakijalla on oikeus työntekoon kolmen kuukauden kuluttua turvapaikkahakemuksen jättämisestä, mikäli hänellä on henkilöllisyystodistus. Paperittoman on odotettava työnteko-oikeutta kuusi kuukautta.

Toiveissa nopea pääsy työelämään

Hallituksessa on keskusteltu karenssiajan laskemisesta. Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) mukaan nopeampi pääsy työelämään edistää kotoutumista ja ehkäisee radikalisoitumista (Keskisuomalainen 2.12.). Hallituksen uuden turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman mukaan työikäisille turvapaikanhakijoille järjestetään työtehtäviä vastaanottokeskuksessa tai sen sijaintikunnassa.

Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen kannattaa ajatusta turvapaikanhakijoiden työllistämisestä jo vastaanottokeskusvaiheessa. Hänen mielestään tulijoiden aktivoiminen on tärkeää alusta alkaen. Joutsenon vastaanottokeskus on toiminut 25 vuotta, joten siellä turvapaikanhakijoiden työllistymismahdollisuuksia on seurattu Keski-Suomea pidempään.

– Työ- ja opintotoimintaa järjestetään keskuksissa jo nyt. Tavoite olisi kuitenkin saada asukkaille myös jotain yhteiskunnallisesti hyödyllisempää tehtävää keskuksen ulkopuolella, esimerkiksi talkootöitä, Kähkönen sanoo.

Kähkösen mielestä turvapaikanhakijoiden nykyistä nopeam­pi työllistäminen voi kuitenkin olla ongelmallista käytännössä.

– Päämäärä on tavoittelemisen arvoinen, mutta niin sanottuja oikeita palkkatöitä ei välttämättä ole tarjolla, hän arvelee.

Kähkösen kokemuksen mukaan turvapaikanhakijat tekevät suorittavaa työtä, sillä puutteellinen kielitaito asettaa rajoitteita. Useimmiten turvapaikanhakijat siivoavat tai tekevät sesonkiluontoisia töitä, kuten lumenluontia. Työllistymismahdollisuuksiin vaikuttavat etenkin alueen työllisyystilanne ja vastaanottokeskuksen sijainti.

Kähkönen ennustaa, että turvapaikkaprosessin mahdollinen pitkittyminen lisää akuuttia työtarvetta.

Lakimies ja koulun johtaja toivoo työtä opettajana

Puuppolan vastaanottokeskuksessa Jyväskylässä asuva irakilainen Isra Ali Alobaidi on halukas työskentelemään odottaessaan hakemuksensa hyväksymistä. Bagdadista kuuden lapsensa kanssa saapunut Alobaidi on ollut vastaanottokeskuksessa toimelias. Hän kertoo auttavansa keskuksen työntekijöitä ­mahdollisuuksien mukaan.

– En saa tekemästäni työstä palkkaa, mutta haluan olla avuksi. Autan siivoamaan, vien lapsia ulos leikkimään ja opastan uusia tulijoita paikan sääntöihin, hän luettelee. 

Alobaidi on toiminut kotimaassaan sekä lakimiehenä että koulun johtajana. Hän arvostaa suomalaista koulujärjestelmää ja toivoo tulevaisuudessa työllistyvänsä juuri opettajana, mikäli perhe saa jäädä maahan.