Väitöstutkimus: D-vitamiinin puutos vaikuttaa useiden sairauksien syntyyn – tämän verran suomalainen tarvitsee ravintolisää päivässä

Väitöstutkimuksessa selvisi, että D-vitamiinin tarve on yksilöllinen. Geenitesti on tuloillaan viiden vuoden sisällä.

D-vitamiinin puutos voi vaikuttaa useiden tautien, kuten syöpien ja autoimmuunitautien syntyyn. D-vitamiinilla on siis tärkeä merkitys immuunipuolustuksellemme.

Veijo Nurmisen biolääketieteen väitöstutkimuksessa selvitettiin molekyylitasolla D-vitamiinin vaikutuksia immuunipuolustukseen.

– Tutkin sitä, miten kohdegeenejä säädellään ja mitkä geenit aktivoituvat D-vitamiinista.

Nurmisen tutkimus löysi 273 kohdegeeniä, jotka vaikuttavat D-vitamiinin toimintaan elimistössä. Kohdegeenien perusteella voidaan mahdollisesti arvioida, millainen D-vitamiinin taso ihmisellä on. Tutkimus löysi myös kaksi uutta proteiinia, jotka osallistuvat D-vitamiinien kohdegeenien luennan säätelyyn.

Nurminen arvioi, että D-vitamiinitason paljastava geenitesti saattaa olla markkinoilla viiden vuoden sisällä.

– Tällä hetkellä oman D-vitamiinitason voi selvittää vain verinäytteellä, jota pidän kohtuullisen kalliina.

D-vitamiinia saadaan auringosta ja ravinnosta. Jos kalaa syö kolme kertaa viikossa ja juo säännöllisesti maitoa, ei D-vitamiinista ole välttämättä puutetta.

Vitamiinin luonnollista tuotantoa vaikeuttavat pitkät pimeät vuodenajat, nykyinen elämäntapa sisätiloissa sekä ihon peittäminen viileillä keleillä.

– Puute on aiheuttanut esimerkiksi lapsilla riisitautia ja aikuisilla osteomalasiaa eli luun pehmennystautia. Viime vuosina tutkimukset ovat osoittaneet yhä vahvemmin, että tietyt syöpätyypit, kuten eturauhassyöpä, ovat yleisempiä meidän pohjoisissa olosuhteissa kuin päiväntasaajan paikkeilla. D-vitamiinin puute on yhdistetty myös MS-tautiin.

Suomalaisten D-vitamiinitasot ovat parantuneet viime vuosina, kun esimerkiksi maitoon ja kasvimargariiniin on alettu lisätä D-vitamiinia. Lapsille ja aikuisille suositellaan 10 mikrogramman D-vitamiinilisää päivässä, yli 75-vuotiaille 20 mikrogrammaa.

Nurmisen ja hänen tutkimusryhmänsä tutkimusten mukaan D-vitamiinin tarve on kuitenkin yksilöllinen. Tutkittaville annettiin 2 000 mikrogrammaa D-vitamiinia kuukauden alussa. Joillakin iso kerta-annos nostatti D-vitamiinitason 70 nanomooliin litrassa, toisilla 100 nanomooliin. Tasot nousivat pari viikkoa, jonka jälkeen nousu pysähtyi.

– Merkittävää on, että D-vitamiinia vapautui kaikilla vereen yksilöllinen määrä, ja ylijäämä varastoituu rasvakudoksiin. Olisi mielenkiintoista tutkia, riittäisikö pari isoa kerta-annosta turvaamaan talven D-vitamiinin tarpeen ilman, että vitamiineja pitäisi popsia päivittäin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Iiris Erlund ehti jo kommentoida Helsingin Sanomille Nurmisen tutkimusta ja suositteli yksilöllisen annostuksen sijaan virallisissa D-vitamiinisuosituksissa pysymistä.

Pitäisikö jokaisen sitten mittauttaa tasonsa?

– Jos itse haluaa mittauksiin hakeutua, suosittelen tekemään sen kesällä ja talvella. Tuolloin voi nähdä pimeän ajan vaikutukset omaan D-vitamiinitasoonsa ja tietää, minkä verran tarvitsee D-vitamiinilisää.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .