Väitöstutkimus: Uloshengityksen aikana opit tehokkaammin

Tutkimusten tuloksia voidaan jatkossa soveltaa esimerkiksi vaativan oppimistehtävän helpottamisessa.

Sydämen ja hengityksen rytmittäminen oikealla tavalla voi helpottaa oppimista, kertoo tuore psykologian väitöskirjatutkimus Jyväskylän yliopistosta.

Tohtorikoulutettava Tomi Waseliuksen väitöskirjassa tutkittiin muistitehtävien avulla aivojen ja kehon välisten nopeiden tilamuutosten vaikutusta tiedon oppimiseen.

Aivojen ja kehon rytmien välillä on synkroniaa, jonka Waselius kertoo näkyvän myös oppimisessa.

– Tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi sydämen toimintavaihe rytmittää uuden tiedon prosessointia aivoissa ja vaikuttaa siten myös oppimiseen. Oppiminen oli tehokkainta sydämen lepovaiheessa. Toisin sanoen aivojen tila vaihtelee merkittävästi jo yhden sydämenlyönnin aikana, Waselius sanoo.

 

Väitöskirjassa pystyttiin osoittamaan myös hengityksen vaiheen olevan yhteydessä oppimiseen. Oppiminen oli tehokkaampaa ajoittamalla opittavat ulkoiset ärsykkeet uloshengitykseen.

– Tämä johtuu luultavasti siitä, että sykettä ja hengitystä ohjaavien laajojen hermosolujoukkojen aktivoituminen ydinjatkeessa heijastuu myös aivojen yleiseen sähköfysiologiseen tilaan. Luultavasti ainakin muistijälkien syntymiseen vaikuttava hippokampus seuraa hengityksen ja sykkeen tahteja, pohtii Waselius.

Tutkimusten tuloksia voidaan jatkossa soveltaa esimerkiksi vaativan oppimistehtävän helpottamisessa.

Varsinaisesti sydämen tai hengityksen rytmiin tahdistettua sovellusta ei tosin olla vielä hahmoteltu, yliopiston tiedotteessa korostetaan.

– Mielestäni perustutkimuksen tuloksia ei pidä lähteä suin päin soveltamaan, varsinkin kun nämä tutkimukset pitäisi ensin toistaa. Myös täydentäviä tutkimuksia tulee tehdä, jotta saisimme paremman kuvan vaikutusmekanismeista, Waselius kertoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .