VNK:n tilausraportti: Suomi ei ole enää Venäjälle yhtä tärkeä vaikuttamisen kohde kuin neuvostoaikoina, koska Brysseliin ei kannata viestiä Helsingin kautta

Valtioneuvoston kanslian (VNK) tilaaman tutkimuksen mukaan Venäjä ei pidä Suomea vaikutusvaltaisena EU-maana. Tämä vähentää Venäjän kiinnostusta kohdistaa strategista viestintäänsä Suomeen.

–  Venäjän johdossa ei uskota siihen, että Kremlin viestit Brysseliin kulkevat Helsingin välityksellä tai että suomalaisista olisi merkittävää lisäarvoa Venäjän etujen tai näkökohtien perustelemisessa, arvioidaan tutkimusraportissa.

Tämä ei tarkoita sitä, ettei nyky-Venäjä enää vaikuttaisi Suomeen. Vaikuttaminen ei kuitenkaan raportin kirjoittajien mielestä ole enää yhtä suunnitelmallista kuin aikoinaan Neuvostoliitolla eikä Suomea varten ole enää olemassa samanlaista vaikuttajajärjestelmää kuin silloin.

Tutkimushankkeen johtajana on toiminut ex-tiedustelupäällikkö, kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoff. STT:n tietojen mukaan Alafuzoffia epäillään tietovuodosta Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-uutisointia koskevassa poliisin esitutkinnassa.

Tutkimusaiheena valtiojohdon, ei trollien viestintä

Tilaustutkimuksen aiheeksi oli määritelty Venäjän strateginen viestintä. Sen loppuraportti, nimeltään "Govorit Moskva –  Moskova puhuu" julkaistiin maanantaiaamuna. Esipuhe on kuitenkin päivätty jo helmikuussa, aikana ennen koronakriisin leviämistä.

Strategisella viestinnällä tarkoitetaan yleisesti valtion tai muun organisaation päätavoitteiden ajamista harkitulla viestinnällä. Valtiot käyttävät sitä vaikutusvallan hankkimiseen. Nyt julkaistu raportti keskittyy Venäjän ylimmän valtiojohdon viestintään. Muu informaatiovaikuttaminen kuten nettitrollit on jätetty sen ulkopuolelle.

VNK tilasi työn helmikuussa 2019 konsulttiyritys Eurofactsilta, jota hankkeen vastuullinen johtaja Alafuzoff tutkimussopimuksen mukaan edustaa. Mukana olivat myös muun muassa Eurofactsin perustajaosakas Anders Blom sekä prikaatikenraali evp. Juha Pyykönen oman konsulttiyrityksensä kautta.

Hankkeeseen liittyneen kansainvälisen seminaarin järjesti Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus, mutta se ei osallistunut raportin kirjoittamiseen. Jyväskylän yliopisto tuotti raporttiin erillisen taustapaperin viestinnän käsitteistä.

Alafuzoffia koskeva rikosepäily liittyy Helsingin Sanomien joulukuussa 2017 julkaisemaan juttuun. Tiettävästi Alafuzoff ei ollut kertonut rikosepäilystään hankkeen tilaajalle eikä tutkimuskumppaneilleen ennen kuin STT uutisoi siitä viime kesänä.

Yksi Venäjän tärkeimmistä viesteistä: Nato-varoitus

Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä siitä, mitä viestiä Venäjä haluaa välittää, kertoo hankkeen vastuullinen johtaja Georgij Alafuzoff STT:lle.

–  Meidän tehtävänämme on ollut nimenomaan yrittää kuulla Venäjän ääntä ja yrittää välittää sitä antamatta sille omia tutkintoja, vaan ottaa se sellaisena, kuin se on.

Tämä on Alafuzoffin mukaan nykyolosuhteissa usein hankalaa.

–  Jos jotkut näkemykset jollakin muulla ovat erilaisia kuin meillä tai vallassa olevat näkemykset, niin sivuutamme ne hyvin nopeasti, emmekä ota niitä huomioon.

Millainen maa Suomi sitten nyky-Venäjän silmissä on? Raportin mukaan se on pudonnut Venäjän strategisessa ajattelussa kategoriaan "ystävällinen maa, jonka kanssa ei ole ongelmia". Suomi on hyvä naapuri, johon pidetään aktiivisesti yhteyttä, mutta vaikuttaminen on selvästi neuvostoaikoja rajatumpaa.

–  Yleisemmällä tasolla voi sanoa, että Suomi herättää venäläisissä ja Venäjän strategisessa viestinnässä vähemmän intohimoja kuin mitä suomalaisen median tavasta tarkastella Venäjää voisi päätellä, todetaan selvityksen johtopäätöksissä.

Siksi Suomen on tehtävä jatkuvasti paljon työtä tullakseen kuulluksi ja ymmärretyksi Moskovassa, huomauttavat kirjoittajat. Suhteiden hoidon keskipisteessä ovat presidenttien tapaamiset. Raportti antaa painoarvoa presidentti Sauli Niinistölle, joka otti Krimin valtauksen jälkeen vähitellen yhä suuremman roolin ulkopolitiikan johtajuudessa.

–  Ilman että Suomi poikkesi EU:n linjasta, Suomen dialogi näyttää saaneen arvostusta sekä Venäjällä että EU:ssa, selvityksessä arvioidaan.

Suomen EU-jäsenyys on Venäjän ajattelussa jo omaksuttu ja vakiintunut asia, mutta mahdollinen jäsenyys sotilasliitto Natossa muuttaisi Suomen aseman suhteessa Venäjään. Vaikka Venäjä sanoo pitävänsä tätä päätöstä Suomen oikeutena, se varoittaa Suomea ennakolta jäsenyyden kielteisistä seurauksista Suomen ja Venäjän suhteissa.

–  Tämä on yksi tärkeimmistä strategisista viesteistä, joka esitetään hyvin harvoin ja kysyttäessä, kirjoittajat toteavat.

Lista tuttuja suosituksia

Raportin laatijat listaavat lopuksi seitsemän suositusta Venäjän, EU:n ja Suomen välisen strategisen viestinnän kehittämiseksi, monet niistä tuttuja aiemmista yhteyksistä.

Suomen pitäisi vahvistaa suhteita Pietarin alueeseen ja lisätä dialogia Venäjän kanssa. Venäjän kielen ja venäläisen kulttuurin opetusta Suomessa pitäisi tukea ja samalla vahvistaa historian ja lähdekritiikin kouluopetusta. Näin suomalaisten oppisivat sekä ymmärtämään Venäjää paremmin että tunnistamaan itseensä kohdistetut vaikutusyritykset.

Median ja erikseen mainiten Yleisradion ulkomaanraportointia haluttaisiin myös vahvistaa, jotta uutisointi nojaisi enemmän suomalaisten toimittajien havaintoihin ja vähemmän suuriin länsimaisiin uutistoimistoihin. Amerikkalaisen AP:n, ranskalaisen AFP:n ja brittiläisen Reutersin välittämillä tiedolla on iso rooli Suomessa julkaistuissa ulkomaan uutisissa

– Suomalainen oma tulkinta on avainkysymys, katsovat kirjoittajat.

Lopuksi he ehdottavat, että aihepiirin tutkimusta jatketaan ja Suomeen järjestettäisiin "Euroopan turvallisuuteen laajasti liittyvä korkeatasoinen kansainvälinen seminaari."

Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.