Vaasan hovioikeuden presidentti Vasama: ”Rahoitus ja tehtävät eivät korreloi millään tavalla”

Vaasan hovioikeus käsitteli tällä viikolla viiden päivän ajan Jyväskylässä rikosasiaa, jossa hovioikeudesta on haettu muutosta Keski-Suomen käräjäoikeuden antamaan marjayrittäjän ihmiskauppatuomioon. Hovioikeuden saapuminen Vaasasta Jyväskylään ei ole poikkeuksellista, sillä hovioikeus istuu juttujaan kaupungissa lähes viikoittain 60–70 päivänä vuodessa.

Poikkeuksellinen on sen sijaan käsiteltävän jutun laajuus, sillä yli 20 istuntopäivän juttuja ei hovioikeudessa ole edes joka vuosi.

Jutun käsittely jatkuu Vaasassa mittavalla henkilötodistelun vastaanottamisella, kun istuntoon on tulossa pelkästään Thaimaasta yli 30 kuultavaa. Osittain samat henkilöt lennätettiin alioikeuden istuntoon syksyllä 2017, jolloin käräjäoikeus laski oikeudenkäynnin kokonaiskustannuksiksi runsaat 270 000 euroa. Vielä ei pystytä arvioimaan sitä, millaiset kustannukset tulevat todistelun toistamisesta hovioikeudessa.

 

Jos oikeusministeriössä valmisteilla oleva uudistus etenee suunnitellusti, ei todistajien tarvitse enää tulevaisuudessa yleensä tulla hovioikeuteen, vaan heidän kertomuksensa katsotaan käräjäoikeudessa tehdyiltä videotallenteilta. Malli on käytössä Ruotsissa. Kustannusten ohella kysymys on oikeusturvasta ja todistelun luotettavuudesta.

– Uskon, että siitä on luotavissa toimiva järjestelmä. Tämä on esimerkkitapaus siinäkin suhteessa, että videotallenteet ovat olemassa, mutta niiden käyttöön on selkeä lainsäädännöllinen este, hovioikeuden presidentti Tapani Vasama huomioi.

Vaasan hovioikeuspiiriin kuuluu neljä käräjäoikeutta, joiden antamista ratkaisuista alle kymmenestä prosentista valitetaan hovioikeuteen. Juttuja saapuu vuosittain noin 1 150, joista karkeasti ottaen kolmannes ratkaistaan epäämällä jatkokäsittelylupa, kolmannes kirjallisessa menettelyssä ja kolmanneksessa järjestetään suullinen pääkäsittely, jossa asianosaiset ovat paikalla. Hovioikeuden on mahdollista rajata todistelua ja jonkin verran järjestäänkin suppeampia pääkäsittelyitä.

– Raamit henkilötodistelun vastaanottamisen rajaamiselle ovat kuitenkin aika tiukat, kun asianosainen ilmoittaa, että käräjäoikeus on arvioinut todistelun väärin ja kertoo virhelähteet. Silloin tuomioistuin on hyvin nopeasti velvollinen ottamaan sen vastaan, Vasama sanoo.

 

 

Osaltaan matkustamista on pyritty vähentämään videokuulemisia lisäämällä. Vuoden alusta voimaan tullut laki mahdollistaa asian käsittelyn tuomioistuimissa videoyhteyksin siten, että asianosaiset ovat fyysisesti eri paikoissa. Tähän saakka videoyhteyksin on voitu kuulla vain todistajia.

– Itse olen ollut mukana kolmessa jutussa, joissa tuomioistuin oli Vaasassa ja asianosaiset Porissa. Tekniset valmiudet ovat olemassa ja ne toimivat pääsääntöisesti hyvin, joten pyrimme lisäämään menettelyä silloin, kun se on tarkoituksenmukaista, Vasama arvioi.

Matkakäräjistä hovioikeus ei kuitenkaan ole kokonaan luopumassa, ja oikeussalille on varaus myös väistötiloihin, joihin Keski-Suomen käräjäoikeus siirtyy aikanaan, kun sisäilmaongelmainen oikeustalo menee remonttiin.

– Tilanne on huolestuttava ja toivomme, että tänne saataisiin tuomioistuimille aidosti käyttökelpoiset tilat.

 

Vuonna 2011 hovioikeuksissa käyttöönotetun ja edelleen 2015 laajennetun jatkokäsittelylupajärjestelmän piiriin kuuluu nyt noin kolme neljäsosaa hovioikeuteen saapuvista asioista. Järjestelmä on vähentänyt hovioikeuteen tulevien asioiden määrää vuosittain muutamalla sadalla. Vasama pitää järjestelmää nykyisellään hyvänä, eikä näe tarvetta sen laajentamiselle.

– Yksinkertaisten asioiden määrä on vähentynyt ja olemme pystyneet paremmin keskittymään oikeusturvan ydinalueeseen. Jäljelle jäävien asioiden osalta työmäärä on pysynyt ennallaan. Ne ovat sellaisia juttuja, joita varten muutoksenhakumenettely on. Niissä on oikeita näytöllisiä ja oikeudellisia ongelmia, ja vaikka ratkaisu ei muuttuisi, annetaan niihin perusteluratkaisu, Vasama toteaa.

Presidentti kehittäisi järjestelmää siten, että muutoksenhakijalta vaadittaisiin nykyistä enemmän perusteluita siitä, että käräjäoikeus on arvioinut näytön erheellisesti.

– Terveempään suuntaan on tultu 2000-luvun alusta, jolloin riitti, että valituksessa todettiin, että käräjäoikeus on arvioinut näytön väärin. Mutta vielä nykyistä enemmän pitäisi keskittyä siihen, mitkä ovat reaalisesti epäselviä asioita.

 

Riita-asioissa tämä on Vasaman mukaan omaksuttu, joskin valitusten vähentymisen taustalla voi vaikuttaa myös raskas kuluriski.

– Oikeudenkäyntikulujen pitäminen kurissa olisi kaikkien etujen mukaista. Pidän kuitenkin hyvänä, että kuluriskin merkitys ymmärretään ja käytetään enemmän harkintaa sen miettimiseen, onko valittaminen kannattava sijoitus. Sekä avustaja- että tuomaripuolella olisi keskeistä ymmärtää, mistä jutussa on kysymys ja pyrkiä keskittymään ratkaisun kannalta merkityksellisiin asioihin.

– Asianajajien puolesta voin kuitenkin todeta, että joskus on niin sanotusti vaativia päämiehiä, eikä aina ole yksinkertaista ymmärtää, että ne seikat, jotka ovat heille kivi kengässä, eivät ehkä vaikuta asian ratkaisuun ja juttua halutaan ajaa eteenpäin.

 

 

 

Vaasan hovioikeus muuttaa käräjäoikeuden ratkaisuja noin joka kolmannessa asiassa. Muissa asioissa ratkaisun lopputulos jää pysyväksi, vaikka perusteluita saatettiinkin muuttaa. Muutaman vuoden takaisen väitöstutkimuksen mukaan muutosprosentit vaihtelivat käräjäoikeuksittain.

– Tilastoluku ei kerro, kuinka merkittävää osaa ratkaisun lopputuloksesta ne ovat koskeneet ja kuinka monessa tapauksessa ratkaisun lopputulos on ollut täysin päinvastainen kuin käräjäoikeudessa. Muutos rikosasiassa on saattanut esimerkiksi koskea vain yhtä melko vähäistä rikosta tai kysymys on ollut ainoastaan korvausvelvollisuutta taikka oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskevasta muutoksesta.

Myös muutoksenhakualttius vaihtelee toimintakulttuurista ja asiakaskäyttäytymisestä riippuen. Verratessa osapuolten menestymistä muutoksenhaussa tulee rikosasioissa huomioitavaksi myös se, että syyttäjien valitukset ovat huomattavasti harvinaisempia kuin syytettyjen.

– Jos kynnys muutoksenhakuun on korkea, ovat määrät pieniä ja muutoksia tulee suhteessa enemmän. Näkökulmat ja intressit ovat erilaiset ja se on ihan hyväksyttävää, mutta pelkkiä lukuja tuijottaessa mennään harhaan ja tehdään rohkeita johtopäätöksiä toimijoista tuomioistuimessa tai pöydän toisella puolella, Vasama muistuttaa.

– Paikallisesti hovioikeuden näkökulmasta Jyväskylässä kaikkien toimijoiden – sekä tuomioistuimen, syyttäjän että asianajajien – toiminta nähdään hyvin positiivisena ja on selvästi hyvällä tasolla koko maata ajatellen, Vasama sanoo.

 

Presidentti peräänkuuluttaa järjen käyttöä

 

Tapani Vasama lataa positiivisia odotuksia vuodenvaihteessa aloittavaan uuteen Tuomioistuinvirastoon, jonka uskoo antavan mahdollisuuksia toimintojen kehittämiseen ja keskittämiseen. Tulosten hän muistuttaa kuitenkin näkyvän vasta viiveellä.

– Yksi meidän ydinongelma on, etteivät rahoitus ja tehtävät korreloi millään tavalla toisiaan. Rahaa otetaan pois summamutikassa ja samanaikaisesti hankkeet, joiden on tarkoitus vähentää tehtäviä, eivät mene eteenpäin. Suomeksi sanottuna: otetaan ensin rahat pois ja sitten katsotaan, tehdäänkö tehtäville mitään, Vasama kritisoi.

Hänen mukaansa tuomioistuimet kärsivät suunnitelmallisuuden puutteesta joutuessaan kuromaan syntynyttä kuilua umpeen.

– Meillä on esimerkiksi tällainen aineistopankkihanke, jossa pyritään luopumaan kokonaan papereista. Hankkeen aiheuttamat henkilösäästöt on tehty, mutta hanke on valmis ehkä kahden vuoden päästä. Sen lisäksi sen piti maksaa noin 36 miljoonaa euroa, mutta se tuleekin maksamaan 15 miljoonaa euroa enemmän, jonka me joudumme maksamaan normaaleista määrärahoistamme. Lyhyellä matematiikallakin voi laskea, ettei toimintaympäristö ole kovin helppo ja henkilökunta on kovilla, hän sanoo.

Vasaman mukaan päättäjien ymmärrys Elon laskuoppiin on kuitenkin lisääntynyt kuluvalla ja sitä edeltäneellä hallituskaudella.

– Kaikki päätöksethän tehdään poliittisessa päätöksenteossa, mutta tässä ei ole kyse politiikasta vaan järjen käytöstä ja ymmärtämyksestä. Se on viime vuosina lisääntynyt, mutta edelleen kaivataan asioiden läpikäymistä ja hankkeiden yhteismitallisuutta. Totta kai mekin ymmärrämme ja hyväksymme oman toimintamme kehittämisen ja resurssien järkevän käytön, hän sanoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .