Vaihtoon lähteminen on yhä suositumpaa – opiskelijoilta myös vaaditaan aiempaa enemmän

Erasmus juhlii, mutta juhlivatko opiskelijat?

Erasmuksen 30-vuotinen juhlavuosi ei voisi osua parempaan hetkeen, keskelle kriisitunnelmia. EU-komissaarit ovat päässeet lehtien palstoille muistelemaan omia vaihto-opintojaan ja muistuttamaan siinä sivussa EU:n aikaansaannoksista.

Erasmus-vaihto on yhä todella suosittua myös Suomessa. Noin joka kymmenes korkeakoulusta valmistunut on opiskellut sen kautta ulkomailla vähintään lukukauden.

Hollannissa parasta aikaa opiskelevat Linda Järvenpää, Maija Rantala ja Ismo Puljujärvi tietävät, että päätös lukukaudesta ulkomailla vaatii rohkeutta. Moni opiskelija miettii heidän mukaansa varsinkin sitä, uskaltaako lupaavan työpaikan jättää puoleksi tai jopa koko vuodeksi.

– Tosi moni tekee sijaisuuksia koulun ohella, mutta taloudellisesti vaihdossa kyllä pärjää, sillä tuet ovat hyvät, Rantala kertoo amsterdamilaisessa kahvilassa.

Nuoret naiset ovat juuri aloittaneet Amsterdamissa vaihto-opinnot, joista olisi tarkoitus kertyä opintopisteitä Helsingin yliopiston luokanopettajan tutkintoon. Puljujärvi opiskelee Utrechtin ammattikorkeakoulussa kulttuurijournalismia. Kaikki aikovat olla ulkomailla yhden lukukauden.

– Harva tekee enää koko vuotta, jotta opinnot eivät jää roikkumaan. Tämä ala on myös sellainen, että töihin on napattava heti kiinni, Puljujärvi sanoo.

Opiskelijamäärät kasvavat

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut kertovat opiskelijoiden empivän vaihtoon lähtöä myös siksi, että opiskeluajat ovat tiukentuneet.

Opetushallituksen vastaava asiantuntija Anni Kallio pitää pienenä ihmeenä, että epävarmuudesta huolimatta vaihto-opiskelijoiden määrä on vain kasvanut. Aiemmin julkaisemattomien lukujen mukaan 4 580 opiskelijaa kävi vaihdossa lukuvuonna 2015–2016, mikä on yli seitsemän prosenttia enemmän kuin edellisenä lukuvuonna.

Erasmus tunnetaan ehkä biletyksestä ja mahdollisuudesta irtiottoon, mutta töitäkin täytyy nykyään tehdä. Kallion mukaan vaihto ei saisi pidentää opiskeluaikaa, vaan kaikki suoritukset pitäisi pystyä lukemaan osaksi tutkintoa.

Opiskelijalta edellytetäänkin niin hyvää kielitaitoa, että hän pärjää oman alansa kursseilla. Opintosuorituksia pitää kertyä, sillä korkeakoulut voivat muutoin jälkikäteen periä maksamansa apurahan takaisin.

Koulujen ja maiden välillä on tosin isoja eroja siinä, mitä Erasmus-opiskelijoilta vaaditaan.

22- ja 23-vuotiaat Linda Järvenpää ja Maija Rantala myöntävät, että moni valitsee Hollannin vaihtomaaksi hyvien bileiden toivossa.

– Kaikilla on varmaan vaihtoajasta sellainen biletysidea omassa päässään, oli se sitten mihin tahansa maahan, Rantala sanoo.

Suomikin kartalle

EU:n kriisitunnelmat ovat kaukana näiden nuorten arjesta. Erasmus-sukupolven edustajilta on silti jo näin juhlavuoden kunniaksi pakko kysyä, minkälaisia tuntoja EU herättää.

Neutraaleja, vastaavat Järvenpää ja Rantala. Parikymppisten sukupolvi ei muista aikaa ennen jäsenyyttä, Järvenpää muistuttaa.

– Me emme ajattele, että ennen oli kaikki paremmin, koska me emme ihan tiedä minkälaista se oli. Tarinat ovat aina jonkun ihmisen henkilökohtaisia kokemuksia.

– Se, että kuulutaan johonkin vähän isompaan tässä maailmassa, saattaa meidätkin enemmän kartalle. Tosi moni kysyy, missä Suomi edes on, Rantala täydentää.

Opiskelijavaihto faktoina

– Erasmus-vaihdossa arvioidaan olleen 102 000 korkeakouluopiskelijaa 25 viime vuoden aikana.

– Ohjelma käynnistyi jo 30 vuotta sitten, vuonna 1987. Sittemmin se on laajentunut korkeakouluopiskelijoista myös ammattioppilaitoksiin. Suomi liittyi mukaan vuonna 1992.

– Suomeen vaihto-opiskelijoita tulee eniten Saksasta, Ranskasta ja Espanjasta.

– Eniten vaihto-opiskelijoita vastaanottavat Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto.

– Erasmuksen kautta voi lähteä myös työharjoitteluun ja vaihto-ohjelmia on myös aikuisopiskelijoille ja opettajille. Kaikkia vaihto-ohjelmia kutsutaan yhteisnimellä Erasmus+.

Lähde: Euroopan komissio

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.