Vain SAK epäilee yhteiskuntasopimuksen mahdollisuutta

Työntekijäpuolen keskusjärjestöistä Akava ja STTK kertovat olevansa valmiita jatkamaan neuvotteluja yhteiskuntasopimuksesta hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi, mutta SAK suhtautuu hankkeen onnistumiseen epäillen.

SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mukaan suurtyöttömyyden Suomessa hallitusohjelman isot leikkaukset työttömyysturvaan ja vuorotteluvapaaseen ovat kohtuuttomia. SAK:n lähettämässä tiedotteessa kerrotaan, että yhteiskuntasopimus voi syntyä vain neuvottelemalla tasapainoisemmasta lähtöasetelmasta.

Lylyn mukaan menosopeutusten toteuttaminen vain leikkaamalla ilman veronkiristyksiä on epäsolidaarinen ratkaisu, jossa pienituloiset kantavat raskaimman kuorman.

– Tehty hallitusohjelma leikkauksineen hankaloittaa sopimuksen synnyttämistä, koska hallitus on määritellyt yksipuolisesti sopimuksen tavoitteet ja keskeisen sisällön. Hallitus tarjoaa näin järjestöille työelämäkonsultin roolia. Yhteiskuntasopimus voi syntyä vain neuvottelemalla ja sopimalla, Lyly linjaa tiedotteessa.

Muodostettava hallitus toivoo yhä yhteiskuntasopimusta työmarkkinajärjestöjen kanssa. Porkkanana on noin miljardin euron tuloveron kevennys. Samalla ehdollisia 1,5 miljardin säästöjä ja veronkorotuksia voidaan perua.

STTK ja Akava valmiit keskusteluihin

Akava ja STTK kertovat tiedotteessa olevansa valmiita palaamaan neuvottelupöydän ääreen, joskin työntekijät eivät saa jäädä jää yksin kantamaan vastuuta hintakilpailukyvyn parantamisesta.

STTK on valmis keskustelemaan yhteiskuntasopimuksesta, jos tavoitteena on tasapainoinen ja kohtuullinen ratkaisu. STTK ei hyväksy yksipuolisia esityksiä esimerkiksi työaikojen pidentämiseksi. Vuorotteluvapaajärjestelmä on säilytettävänä keinona pidentää työuria, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo tiedotteessa.

Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin mukaan työmarkkinoille tarvitaan työllistymistä edistävä muutosturvamalli, jonka rahoitukseen työnantajat osallistuvat tuntuvalla panoksella.

– Suomi tarvitsee yhteisen suunnan, jota kohti hallitus ja työmarkkinajärjestöt kulkevat yhteisymmärryksessä. Hallituksen uhkavaatimus ei voi kuitenkaan koskea vain palkansaajia, vaan työnantajienkin on kannettava vastuunsa. Irtisanomiset ja erityisesti nuorten työehtojen polkeminen eivät saa olla ensimmäinen ja ainoa tapa sopeutua muutoksiin, Fjäder sanoo.

Sekä STTK että Akava painottavat tiedotteessaan, että koulutukseen tehtävät säästötoimet vaarantavat muusta tasapainotuksesta saatavat hyödyt.

– Kun koulutuksesta leikataan, leikataan tulevaisuudelta. Suomen nousu ja kilpailukyky rakentuvat osaavan ja koulutetun henkilöstön varaan. Osaaminen on parasta muutosturvaa, Palola linjaa tiedotteessa.

Akava kertoo olevansa tyytyväinen, että sen tavoite työaikalain uudistamiseksi on edennyt. Järjestön mukaan nykyinen laki ei toimi 2020-luvun asiantuntijatyössä eikä se mahdollista erilaisia, molemminpuolisia joustoja, joita työelämän uudistamiseksi tarvitaan.