Vain harva opiskelija menettää opinto-oikeutensa, koska ei sovellu alalleen

Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen teettämästä kyselystä selvisi, että koulutuskenttä kaipaa lisää ohjeistusta opiskeluihin soveltumattomuudesta.

Vain harva opiskelija menettää opinto-oikeutensa siksi, ettei sovellu alalle. Tieto selviää kyselystä, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ja Opetushallitus teettivät keväällä. Raportti julkaistiin juhannuksen alla.

Kyselyllä selvitettiin, miten ammatillisen koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut ja opiskelijaterveydenhuolto näkevät vuonna 2012 voimaan tulleen lainsäädännön, joka koskee opintoihin soveltumattomuutta. Asia koskee niin sanottuja SORA-aloja eli aloja, joilla työskennellään alaikäisten turvallisuuden, potilas- tai asiakasturvallisuuden tai liikenteen turvallisuuden parissa.

Kyselyn mukaan opinto-oikeuden perumista harkitaan vain vakavien ongelmien vuoksi. Usein kyseessä ovat päihde- tai mielenterveysongelmat tai rikostausta.

– Kyse on marginaalisesta, mutta tärkeästä ilmiöstä. Se on turvallisuuskysymys, sanoo opetusneuvos Kaisa Räty Opetushallituksesta.

Kyselyyn vastanneista 66 koulutuksen järjestäjästä tai korkeakoulusta 11 oli tehnyt viime vuonna päätöksen opiskeluoikeuden peruuttamisesta. Kullakin oli tapauksia yhdestä kolmeen. 9 vastaajaa ei osannut sanoa, oliko niillä ollut peruuttamispäätöksiä.

Näiden lukujen pohjalta raportissa päätellään, että noin joka viides koulutuksen järjestäjä on potentiaalisesti joutunut harkitsemaan opiskeluoikeuden perumista. Aiheesta ei ole olemassa varsinaista tilastotietoa.

Säännökset tulkinnanvaraisia

Moni koulutuksen järjestäjä kommentoi kyselyssä, että säännökset ovat turhan tulkinnanvaraisia. Oppilaitoksen tai korkeakoulun on usein vaikea arvioida, missä vaiheessa esimerkiksi opiskelijan päihteiden käyttö muodostaa esteen vaikkapa sote-alan opiskelulle.

– On iso asia, jos joltain evätään opiskeluoikeus, toteaa Kaisa Räty.

Rädyn ja OKM:n hallitusneuvoksen Laura Karppisen mukaan tulkintaongelmia lisää se, ettei yksittäisellä oppilaitoksella tai korkeakoululla ole aiheesta kovin paljon kokemusta. Karppinen sanoo, ettei lakia kuitenkaan voida kirjoittaa niin kattavaksi, että tulkinnanvaraisuus kokonaan poistuisi. Kovin kirjaimellisten pykälien ulkopuolelle jäisi aina joku tapaus, jota kukaan ei ole osannut ennakoida.

Tiedonkulku takkuilee

Kyselyssä toivottiin parannusta myös tiedonkulkuun oppilaitoksen ja terveydenhuollon välillä sekä oppilaitosten kesken. Joskus käy niin, että opiskelija vain katoaa kesken selvittelyn ja saattaa myöhemmin hakeutua toisaalle opiskelemaan samaa alaa.

– On kuitenkin vaikea antaa tietoja, jos koulutuksen järjestäjälläkään ei ole vielä varmaa tietoa mistään. On vasta tieto, että jotakin ongelmaa on tai on ollut huolta opiskelija XY:stä. Ja jos henkilö keskeyttää opinnot, tietojen antaminen hänen asioistaan on vielä paljon rajoitetumpaa, sanoo Laura Karppinen.

Selvitys jatkuu vuoteen 2020

Nyt julkaistu kysely on osa meneillään olevaa selvitystä, jossa tarkastellaan, miten opintoihin soveltumattomuutta koskeva lainsäädäntö toimii. Asettamistekstin mukaan asiaa selvitetään kentältä nousseiden huolten vuoksi. Selvitys jatkuu vuoden 2020 loppuun. Tarvittaessa lainsäädäntöä hiotaan, mutta Laura Karppisen mielestä kyselyn perusteella vaikuttaa siltä, että olennaisimmat ongelmat eivät ole laeissa.

– On käynyt ilmeiseksi, että tarvitaan lisää ohjeistusta ja koulutusta. Näihin pyritään panostamaan.

Soveltuvuuskokeet vähentyneet

Pääsy- ja soveltuvuuskoe on yhä harvinaisempi tapa seuloa hakijoita, selviää tuoreesta kyselystä. Ammatillisessa koulutuksessa syy on usein se, ettei kokeita lain mukaan voi enää käyttää opiskelijoiden karsimiseen.

– Koulutustakuun nimessä ja aloituspaikkojen riittävyyden takia kaikki hakijat otetaan sisään. Näkemykset jakaantuvat suuresti, mutta voittopuoleisesti pääsy- ja soveltuvuuskokeita pidetään tärkeinä – etenkin silloin, jos niillä olisi karsiva vaikutus, sanotaan raportissa.

Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että soveltuvuuskokeita ei palauteta opiskelijoiden karsintaperusteeksi. Hallitusneuvos Laura Karppinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo, että pääsy- tai soveltuvuuskokeella saadaan yleensä tietoa siitä, ketkä soveltuvat alalle paremmin kuin toiset.

– Yleensä pääsy- tai soveltuvuuskokeella ei saada sellaista tietoa, että joku on lainsäädännön tarkoittamalla tavalla alalle täysin soveltumaton.

Opetushallituksen opetusneuvos Kaisa Räty kartoittaa parhaillaan, millaista tutkimustietoa aiheesta on. Toistaiseksi tutkimuksia on löytynyt varsin vähän.

– Mielestäni tärkeää selvityksessä oli, että tämä on ollut ennaltaehkäisevä. Eli kun ihmiset tietävät, että opiskeluoikeus voidaan ottaa pois, he eivät hakeudu alalle, jolle eivät sovellu, Räty mainitsee.

Vastaajista pääsy- tai soveltuvuuskokeita järjestää yhä noin puolet.

Monta mahdollista perustetta

Opiskelijaksi voi olla ottamatta tai opinto-oikeuden voi perua terveysperusteen tai toimintakyvyn puutteiden vuoksi, jos hakija on ilmeisen kykenemätön toimimaan käytännön opinnoissa tukitoimista huolimatta. Myös rikostausta voi olla peruutusperuste alaikäisten kanssa työskentelevälle.

Opiskeluoikeuden voi peruuttaa myös, jos opiskelija toistuvasti vaarantaa opinnoissaan toisen henkilön turvallisuuden tai terveyden.

Jos opiskeluoikeus on peruutettu terveydentilan tai toimintakyvyn ongelmien takia, opiskelija voi hakea opiskeluoikeuden palauttamista sillä perusteella, ettei terveydentila tai toimintakyky enää muodosta estettä opiskelulle.