Vain joka kolmas ulkomainen opiskelija jää Suomeen töihin, ja yksi syy on suomen kieli – "Oli niin paljon kotiläksyjä, että en enää jaksanut väitöskirjatyön ohessa tehdä niitäkin"

Venäläissyntyinen tekniikan tohtori Lidia Testova-Färlin on tyytyväinen vuonna 2015 aloittamaansa työhön bioteollisuuden prosessiasiantuntijana Swecossa.

– Välillä tulee kyselyitä, haluaisinko lähteä muualle. En kuitenkaan ihan helposti suostu.

Aalto-yliopistossa väitellyt Testova-Färlin on vähemmistössä: Suomessa tohtorin tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista vain joka kolmas on kolme vuotta myöhemmin täällä päätoimisesti työssä. Osuus on pysynyt viime vuodet kutakuinkin samana, selviää opetushallinnon tilastotietokannasta Vipusesta.

Jos yli 80-prosenttisesti työllistyviä lääkäreitä ei lasketa, parhaiten täällä opiskelleista ulkomaalaisista työllistyvät maisterit. Heistäkin on kolme vuotta valmistumisensa jälkeen Suomessa päätoimisesti työssä alle 40 prosenttia. Ammattikorkeakoulusta (amk) valmistuneiden luku oli vuonna 2017 vain 31 prosenttia.

Jos lukuun lasketaan työlliset opiskelijat, työllistyneitä on amk-tutkinnon suorittaneista 46 prosenttia ja yliopistoista valmistuneista 43 prosenttia.

– Kummallakaan puolella ei ole kehumista. Tämä on yhteistyön paikka elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välillä, kommentoi puheenjohtaja Tapio Varmola Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvostosta Arenesta.

 

Jopa yli puolet lähtee Suomesta

Merkittävä osa tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista lähtee Suomesta: ammattikorkeakoulun käyneistä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) mukaan 36 prosenttia, tohtoreista peräti 59 prosenttia.

– Tavoite on, että selkeästi suurin osa jää ja jääjistä kaikki työllistyvät. Nyt mietimme aika paljon keinoja, joilla tähän päästään, sanoo maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM).

Tällä hetkellä Suomeen jäävistä työllistyy OKM:n mukaan noin 75 prosenttia. Tapio Varmola vertaa, että esimerkiksi thunderbaylainen korkeakoulu mainostaa 95 prosentin ulkomaisista valmistujistaan työllistyvän Kanadaan.

– Tässähän se iso juttu on. Suomi ei paljosta puheesta huolimatta ole tehnyt kovinkaan paljon työperäisen maahanmuuton edistämiseksi.

 

Mitä voitaisiin tehdä?

Valtio pohtii koko ajan, miten ulkomaalaisten työllistymistä Suomeen parannettaisiin. Tilannetta kartoittaa ja ratkaisuja pohtii parhaillaan usean ministeriön yhteinen työryhmä, joka istuu kolme kuukautta kesäkuun puoliväliin asti.

– Suurimmat haasteet liittyvät opiskelujen aikaiseen integroitumiseen. Useissa selvityksissä on ilmennyt, että kansainväliset opiskelijat ovat aika omillaan eikä kontakteja muihin juuri ole, kertoo johtaja Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sekä lukiokoulutuksen osastolta.

Sonja Hämäläinen näkee, että korkeakoulujen pitäisi jo opiskelijavalintavaiheessa miettiä, miten opiskelijat sijoittuvat valmistumisen jälkeen suomalaiseen työelämään.

 

Hänestä pitäisi miettiä, voisiko korkeakoulu saada vaikkapa bonuksen kansainvälisistä opiskelijoista, jotka jäävät suomalaisille työmarkkinoille. Uudessa hallitusohjelmassa keinoiksi kaavaillaan muun muassa valmistumisen jälkeisen oleskeluluvan pidentämistä kahteen vuoteen ja mahdollista lukuvuosimaksujen kompensaatiota niille, jotka jäävät töihin.

Yksi lääke on myös kehittää parempia palveluita kansainvälisille opiskelijoille.

OKM onkin laajentamassa alun perin turvapaikanhakijoille räätälöityä Simhe-toimintaa korkeakouluopiskelijoille. Simhessä on räätälöity palveluita, joiden tarkoitus on saada turvapaikanhakijat korkeakouluun tai työelämään.

– Näihin palveluihin hakeutui aika paljon myös kansainvälisiä opiskelijoita. Tilausta oli, mutta aluksi kansainvälisille opiskelijoille ei ollut tilaa, Vuorinen kertoo.

Sonja Hämäläisen mukaan TEMissä on tarkoitus ryhtyä edistämään myös korkeakoulujen ja TE-keskusten yhteistyötä. Jo nyt suurimpiin yliopistokaupunkeihin on syntynyt tai syntymässä kohtaamispaikkoja, ”Talent hubeja”.

– Niissä on ideana viedä yhteen erilaisia mahdollisuuksia: TE-palveluita, yrityksiä, innovaatiotoimijoita, yliopiston palveluita, ikään kuin koko ekosysteemiä, joka kiinnittää Suomeen. Siellä voi olla vaikka mentorointipalveluita ja opiskelijakummeja.

 

Venäläisyys toi lisäarvoa

Lidia Testova-Färlin löysi työpaikkansa, kun hänen entinen professorinsa vinkkasi Swecon hakevan diplomi-insinööriä. Testova-Färlin oli oikeastaan ylikoulutettu, mutta sai paikan.

Venäläisyydestä oli etua, sillä yritykseen tarvittiin venäjäntaitoinen työntekijä. Testova-Färlinillä on vieläpä alaansa liittyvä tulkin tutkinto. Hän näkee tuovansa Swecolle muutakin lisäarvoa verrattuna suomalaisiin, onhan hänellä yhteyksiä Venäjän teollisuuteen.

Testova-Färlinille on ehtinyt kertyä Suomessa yli vuoden verran kokemusta myös työttömyydestä. Koska hänen sopimuksensa yliopiston kanssa loppui kesken, hän haki ahkerasti töitä jo ennen väitöskirjan valmistumista.

– Usein ei tullut mitään vastausta. Joskus tuli vastaus, mutta se ei ollut myönteinen. En käynyt ollenkaan haastatteluissa.

Ulkomaalaisten on Suomessa vaikea saada töitä tai harjoittelupaikkoja erityisesti pk-yrityksistä. Uudessa hallitusohjelmassa suunnitellaankin työelämän ohjelmaa lisäämään työnantajien rekrytointi- ja monimuotoisuusosaamista sekä maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista ja kehittämistä työpaikoilla.

– Tämä on mielestäni tärkeä kivijalka, Sonja Hämäläinen sanoo.

Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä näkee, että muutosta tapahtuu koko ajan.

– Yleistuntuma on, että yleinen vastaanottavuus ja asenneilmapiiri työelämässä on mennyt huimasti eteenpäin 2000-luvun aikana.

Testova-Färlin epäilee omien työllistymisvaikeuksiensa taustalla olleen kolme syytä: ala oli vielä lamassa, työnantajat palkkasivat mieluummin suomalaisen ja hänen suomen kielen taitonsa oli vaatimaton.

 

 

Yksi pulma ylitse muiden

Juuri heikkoon suomen kielen taitoon ulkomaalaisten työllistyminen usein tökkää. Birgitta Vuorinen OKM:stä pohtii, että monessa työssä riittäisi kyllä auttavampikin suomi.

Kielitaitovaatimuksille on monta syytä, sanoo Suomen Yrittäjien Joonas Mikkilä. Etenkin iäkkäiden pk-yrittäjien rekrytointikynnystä voi nostaa esimerkiksi se, jos yrittäjä itse ei puhu paljonkaan englantia.

Yrittäjien mielestä korkeakoulujen pitäisi petrata kotimaisten kielten opettamisessa, ja ainakin osa ammattikorkeakouluista onkin asettamassa stipendiensä ehdoksi edistymisen kieliopinnoissa.

Toisaalta Vuorinen huomauttaa, että opiskelijoilla on täysi työ oman alansa opinnoissa. Näin kävi Lidia Testova-Färlinillekin.

– Edistyneellä suomen kielen tasolla oli niin paljon kotiläksyjä, että en enää jaksanut väitöskirjatyön ohessa tehdä niitäkin. Siihen se loppui.

Testova-Färlin puhui suomea miehensä sukulaisten kanssa, muttei kokenut osaavansa tarpeeksi. Swecolla hänen oli tarkoitus työskennellä englanniksi.

– Puhuin kuitenkin oikeastaan ensimmäisestä päivästä lähtien suomea, vaikka se oli vaikeaa. Varsinkin kirjoittaminen vei paljon aikaa, kun piti tarkistaa kaikki sanat ja miettiä muotoja.

Nyt hän puhuu suomea erinomaisesti.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .