Vain pieni osa mökeistä jäämässä autioiksi

Vain neljä prosenttia kesämökin omistajista uskoo, että oma mökki on hyvin vähällä hoidolla tai autiona vuonna 2030. Nuorista, 25–45-vuotiaista aikuisista, vain kaksi prosenttia arvioi suvun mökin autioituvan.

Tieto perustuu maa- ja metsätalousministeriössä toimivan Saaristoasiain neuvottelukunnan Nuoret aikuiset mökkeilijöinä 2030 -selvitykseen.

Selvitys luo uskoa siihen, että Suomesta ei tule tyhjien mökkien maa, vaikka mökkien omistajat ikääntyvät ja iso osa mökeistäkin on varsin vanhoja ja vaatimattomia.

– Nuorten aikuisten kiinnostus mökkeilyyn oli selvityksessä myönteinen yllätys etenkin, kun on luotu mielikuvaa siitä, että perinteinen kesämökkeily ei kiinnostaisi nuoria, sanoo Saaristoasian neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.).

Selvityksen mukaan mökkeily kuitenkin muuttaa muotoaan. Mökin omistamisen sijaan yhteisomistuksessa olevien tai vuokramökkien käyttö lisääntyy.

– Järvi-Suomen alueelle pitäisi luoda samantapainen kattava yksityisomistuksessa olevien mökkien vuokrausjärjestelmä kuin Lapissa jo toimii. Vuokrauksen järjestäjä huolehtii myös mökin siivouksesta ja ylläpidosta niinä aikoina, kun omistaja ei käytä mökkiä. Huoleton omistajuus yleistyy mökkeilyssä, uskoo Kosonen.

Mökkien omistajien keski-ikä yli 60 vuotta

Mökkibarometri 2016:n mukaan Suomessa on kaikkiaan noin 600 000 vapaa-ajan asuntoa. Tilastokeskuksen mukaan mökkien omistajien keski-ikä oli 62 vuotta vuonna 2015. Alle 40-vuotiaita mökin omistajista oli vain seitsemän prosenttia.

Lisäksi mökkikanta on vanhaa. Puolesta miljoonasta kesämökistä puolet on rakennettu ennen vuotta 1980, käy ilmi Suomalaisen Työn Liiton Sinivalkoinen jalanjälki -mökkitutkimuksesta.

Mökkien varustetasokin on varsin vaatimaton. Mökkibarometrin mukaan ympärivuotiseen asumiseen sopii kolmannes mökeistä ja vajaa viidennes vain kesäkäyttöön. Puoleen mökeistä juomavesi kannetaan muualta ja yli puoleen pesuvesi otetaan vesistöstä, osaan jopa sadevedestä.

Mökkien omistajista kuitenkin 64 prosenttia uskoo mökin olevan aktiivisessa käytössään vielä vuonna 2030, vaikka nykyisistä mökkien omistajista 57 prosenttia on tuolloin yli 75-vuotiaita, käy ilmi Nuoret aikuiset mökkeilijöinä -selvityksestä. 13 prosenttia omistajista uskoo mökin menevän yleiseen myyntiin.

Vain kaksi prosenttia uskoo, että joku omasta suvusta on lunastanut mökin aktiiviseen käyttöön. Saman tutkimuksen nuorille aikuisille suunnatussa kyselyssä kuitenkin 33 prosenttia arvioi lunastavansa vanhempiensa tai suvun mökin vuoteen 2030 mennessä ja 11 prosenttia uskoo mökin menevän myyntiin.

Selvityksen mukaan mökkien pitäisi siirtyä uusille omistajille ilman katkosta, jotta satojentuhansien mökkien kunto ei pääse heikkenemään.

Mökkien kunnostukseen vetoapua

Selvityksessä myös esitetään mökkien korjauksen ja kunnossapidon aktivointia maakuntavetoisilla kampanjoilla.

– Ajatuksena on se, että esimerkiksi mökkiä laajennettaessa mökkiläinen saisi yhdeltä luukulta kaikki rakennusvalvonnan palvelut. Maakunnat voisivat myös ohjeistaa kuntia yhtenäistämään paikoin hyvinkin erilaisia rakentamismääräyksiä, Kosonen visioi.

Mökkeilyyn käytetään 6,2 miljardia euroa

Suomessa on noin 600 000 vapaa-ajan asuntoa, joista puoli miljoonaa on kesämökkejä ja 100 000 muita vapaa-ajan käytössä olevia asuinrakennuksia, esimerkiksi mummonmökkejä.

Mökkeilyn taloudelliset vaikutukset ovat mittavat Mökkeilyyn käytetään vuodessa noin 6,2 miljardia euroa, minkä työllisyysvaikutus on 60 000 työpaikkaa.

Eniten mökkejä on Kuopiossa ja Mikkelissä, molemmissa yli 10 000.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .