Vajaat työtunnit lisääntyneet varsinkin kaupan alalla – "Osa-aikatyötä tarvitaan, mutta ei näin paljon kuin nyt tehdään"

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyserot työllisyyden lisäämisen keinoista nousivat taas pintaan, kun joukko ministereitä ja työmarkkinapomoja kokoontui viime viikolla Säätytalolle pohtimaan työllisyyttä lisääviä keinoja. Mukana oli myös Palvelualojen ammattiliitto PAMin tuore puheenjohtaja Annika Rönni Sällinen.

Hallitusta on arvosteltu siitä, että se ulkoistaa työllisyyden parantamisen järjestöille. Rönni-Sällinen ei näe asiaa niin mustavalkoiseksi.

– Kyllä me tähän haluamme mukaan. Haastavinta on kuitenkin aikataulun kanssa. Selkeitä lukuja voi saada työnantajapuolen tarjoamien leikkausten kautta, mutta monet meidän keinoistamme ovat pidemmän aikavälin tavoitteita ja vaikeasti laskettavissa talouslukuina, hän sanoo.

Tällaisia vaikeasti laskettavia työllistämisvaikutuksia voi Rönni-Sällisen mukaan saada esimerkiksi palkkatuen käytön lisäämisellä sekä panostuksilla koulutukseen ja työhyvinvointiin.

Työnantajille velvoite työllistää osatyökykyisiä

Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja 60 000 uuden työllisen saaminen edellyttää Rönni-Sällisen mukaan huomion kiinnittämistä myös osatyökykyisten palkkaamiseen.

– Työllistämisasteen nostaminen edellyttää kestävämpää työvoimapolitiikkaa ja myös työnantajien moraalista vastuuta. Joissakin maissa tietynkokoisilla yrityksillä on velvollisuus työllistää osatyökykyisiä. Myös hankintasopimuksiin voisi lisätä tällaisia velvoitteita, hän ehdottaa.

Moni osa-aikainen haluaisi pidemmät päivät

Annika Rönni-Sällinen palasi tuttuun taloon, kun hänet valittiin PAMin puheenjohtajaksi kesäkuussa. Ay-liikkeessä eri tehtävissä hän on toiminut yli 20 vuotta ja siitä suurimman osan PAMissa.

– Muutos ei ollut suuri, sillä minulla on pitkä pamilainen tausta, joten talo on tuttu ja iso osa työkavereistakin.

Rönni-Sällisen ensimmäinen ja suurin huoli koskee osa-aikatyötä tekeviä ihmisiä, jotka eivät tule palkallaan toimeen.

– Osa-aikatyö on lisääntynyt varsinkin kaupan alalla sen jälkeen, kun aukioloajat vapautuivat. Tiedän, että moni haluaisi mieluummin tehdä kokoaikatyötä.

PAM on naisvaltainen liitto, jonka jäsenet tekevät paljon osa-aikatyötä. Tunteja voi kertyä niin vähän, ettei palkalla tule toimeen ilman sosiaalitukia.

Rönni-Sällinen ei usko, että vajailla työtunneilla tekeviä tarvittaisiin niin paljon kuin nyt annetaan ymmärtää.

– Hyvällä työvuorosuunnittelulla osalle työntekijöitä järjestyisi varmasti kokoaikainenkin työpaikka. Varmasti osa-aikatyötä tarvitaan, mutta ei näin paljon kuin nyt tehdään.

Pienet tuntimäärät vaikuttavat varsinkin pääkaupunkiseudulla, jossa 20–30 viikkotuntia ei riitä elämiseen.

Nollatuntisopimuksia tehdään varmuuden vuoksi

Hallituksen tavoitteena on kieltää nollatuntisopimukset tai ainakin rajoittaa niiden käyttämistä. Varsinkin monelle nuorelle kesätyöntekijälle nollatuntisopimus voi tulla yllätyksenä.

– Ei minunkaan järkeeni mahdu, miten työaika voi olla nolla. Nuori saa aika huonon kuvan työelämästä, jos kuvittelee saaneensa kivan kesätyön ja palkkarahaa siitä. Sitten tunteja ei kerrykään yhtään.

Rönni-Sällinen arvelee, ettei nollatuntisopimuksille aina ole todellista syytä.

– Usein nollatuntisopimuksia kirjoitetaan varmuuden vuoksi, korvaamaan osa-aikaisia ja määräaikaisia työsopimuksia.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .