Valepoliiseina esiintyneet miehet huijasivat vanhuksilta 370000 euroa rahaa – etsivät puhelunnumeroita etunimille kuten Hilja ja Yrjö

Miehillä oli bulvaaneina 40–50 apuria, joita värvättiin myös Jyväskylästä.

Suomen laajimman valepoliisi­oikeudenkäynnin yksi syytetty oli kadonnut, kun Pohjois-Savon käräjäoikeudessa aloitettiin tiistaina laajan petos- ja rahanpesuvyyhden käsittely.

Vankilan vartijat toivat istuntoon kolme vangittuna olevaa miestä. Yksi päätekijäksi syytetty mutta vapaana oikeudenkäyntiä odottanut mies ei saapunut paikalle eikä hänen avustajansakaan ollut saanut mieheen yhteyttä.

Käräjäoikeus on etsintäkuuluttanut miehen. Jos häntä ei saada istuntoihin, syytteet käsitellään muiden osalta ja annetaan tuomiot heidän osuuksistaan.

Ensitietojen mukaan laajaa rikosvyyhtiä käsitellään kahden tuomarin ja kahden lautamiehen kokoonpanolla syys–lokakuussa. Myös syyttäjiä on paikalla kaksi. Tuomio on tarkoitus antaa todennäköisesti joulukuun lopussa.

Syytettyjä on 46. Yhden pääepäillyn lisäksi oikeus on joutunut etsintäkuuluttamaan ainakin kolme muuta syytettyä. Lisäksi yksi syytetty on määrätty poliisin noutoon.

Kiistattomasti tiedetään, että valepoliiseina esiintyneet miehet saivat huijattua vanhuksilta puhelimessa nettipankkitunnuksia käyttöönsä. Miehet tyhjensivät heidän tileiltään noin 800 000 euroa rahaa viime ja tänä vuonna. Pankit pysäyttivät osan summista.

Kiistaa on siitä, keitä nämä valepoliisit olivat. Päätekijät tunnustivat rikokset poliisin kuulusteluissa esitutkinnan aikana. Tiistaina oikeudessa kuultiin kuitenkin ilmoituksia, joissa kolme pääsyytettyä perui tunnustuksensa ja kiisti ainakin osan rikoksista. He myös ilmoittivat, etteivät aio puhua oikeudenkäynnissä mitään.

 

Lähiviikkojen aikana syyttäjä aikoo esittää, että petokset ja rahanpesu olivat ammattimaisesti tehtyjä ja rikokset kohdennettiin tahallaan vanhuksiin. Syyttäjä vaatii päätekijöille siksi kovennettuja tuomioita.

Syyttäjän mukaan yleensä 2–3 miestä kerrallaan etsi netin puhelinnumeropalvelusta iäkkäiden ihmisten numeroita. Heitä etsittiin esimerkiksi etunimien perusteella kuten ”Liisa Kyllikki”, ”Kalevi”, ”Hilja” ja ”Yrjö”.

Poliisin tutkimassa rikossarjassa ensimmäinen puhelu soitettiin vuonna 1929 syntyneelle vanhukselle Lahdessa. Miehet kertoivat puhelimessa, että vanhuksen tilille on murtauduttu. Valepoliisit väittivät olevansa poliisin rikostutkijoita, jotka keskeyttävät rikoksen, kunhan saavat vanhuksen nettipankkitunnukset ja sitten tunnuslukuja.

Kihlakunnansyyttäjä Petteri Pyykösen mukaan yksi valepoliiseista soitti puhelun, mutta kaiutin oli auki ja toinen valepoliisi kirjautui saman tien verkkopankkitunnuksilla nettipankkiin ja alkoi siirtää rahoja.

– Olin yksin kotona, kun minulle soitettiin ja henkilö esittäytyi poliisina. Soittaja kertoi, että tililtä oltiin nostamassa rahaa. Soittaja pyysi päästä tililleni, jotta tilanne saataisiin estettyä. Hän myös kyseli, osaisinko asentaa jonkinlaista suojamuuria, ja kertoi sitten, että hän pystyisi tekemään sen, yksi uhriksi joutunut vanhus kertoi poliisille kuulusteluissa.

– Pelästyin tilannetta ja kerroin, että poliisi tai pankki ei kysele puhelimessa pankkitunnuksia. Soittaja uskotteli, että ajaa minun etuani asiassa ja kyseessä olisi hätätapaus.

Jos soittaja ei uskonut valepoliisia, puhelu lopetettiin heti. Moni vanhus kuitenkin hätääntyi väitteestä, että oli joutunut rikoksen kohteeksi, ja siinä tilanteessa uskoi saavansa apua lipevältä soittajalta.

Syyttäjän mukaan valepoliisit käyttivät häikäilemättömästi hyväkseen iäkkäiden ihmisten luottamusta poliiseihin, hätää rikoksista sekä puutteellisia taitoja nettipankin ja muun sähköisen asioinnin käytössä.

Esimerkiksi Lahden vanhukselta valepoliisit siirsivät 73 900 euroa kahden apurin, bulvaanin, tilille. Bulvaaneita oli hankittu Kuopiosta ja Mikkelistä ja myöhemmin heitä värvättiin pitkin Suomea useilta eri paikkakunnilta kuten Liperistä, Jyväskylästä ja pääkaupunkiseudulta.

Lahden tapauksessa rahoja odottamassa oli toinen porukka Kuo­piossa Rauhalahden alueen mökissä.

Päätekijöiden luottomiehen syytetään värvänneen bulvaaneja, joiden tileille rahaa siirrettiin ja nostettiin nopeasti automaateista käteisenä. Sen jälkeen väliportaan apureita tuli esimerkiksi ­Kuopioon hakemaan käteiset ja vei ne autolla toiselle puolelle Suomea.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .