Valinnanvapaus laajeni: Tuhannet suomalaiset vaihtoivat sairaalaa

Jo tuhannet suomalaiset ovat vaihtaneet sairaalaa sen jälkeen, kun julkisen terveydenhuollon valinnanvapaus laajeni myös erikoissairaanhoitoon vuoden 2014 alusta alkaen.

Pelkästään Suomen kuuteen suurimpaan sairaanhoitopiiriin on vaihtanut hoitopaikkansa 6?365 potilasta viime vuoden aikana.

Tiedot ovat peräisin Keskisuomalaisen tekemästä sähköpostikyselystä.

"Mökki tai opiskelupaikka voivat vaikuttaa"

Eniten vaihtaneita haali suurista sairaanhoitopiireistä viime vuonna Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiiri (VSSHP), jonka valinnanvapauden perusteella vaihtoi hoitopaikakseen 3?110 potilasta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin konserniin vaihtoi 1?171 potilasta ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin 845 potilasta.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin halusi vaihtaa hoitopaikakseen 763 potilasta ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin 362 potilasta vuonna 2014. Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin vaihtajia oli 114.

Sairaanhoitopiireistä poispäin vaihtaneista ei löydy kaikki sairaanhoitopiirit kattavaa tilastoa. Myöskään sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ei ole tilastoinut sairaalaa vaihtaneita.

VSSHP:n tietohallintoylilääkäri Pirkko Kortekangas huomauttaa, että myöskään ihmisten hoitopaikan valinnan syistä ei ole toistaiseksi faktapohjaista tietoa.

– Uskoisin, että asiointisuunnat tai tuttuus, kuten mökki tai opiskelupaikka, voivat vaikuttaa hoitopaikan valintaan, hän huomauttaa.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Vesa Kataja kertoo, että tällä hetkellä Suomen sairaaloita on lähes mahdotonta asettaa paremmuusjärjestykseen hoidon tason suhteen.

– Laadun mittaaminen sairaaloiden välillä on erittäin vaikeaa, hän harmittelee.

Tavoitteena myös laadun parantaminen

Lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä ei usko, että sairaaloiden valinnanvapaus ryöpsähtää valtaviin mittasuhteisiin Suomessa, vaikka sairaaloiden välinen kilpailu potilaista onkin jo alkanut. Esimerkiksi Tampereen yliopistollinen sairaala markkinoi aktiivisesti nettisivuillaan Tays Sydänsairaalan ja tekonivelsairaala Coxan palveluita.

– Kansainvälisesti on todettu, että vain noin viisi prosenttia väestöstä käyttää valinnanvapautta, Keistinen kertoo.

Hänen mukaansa lainsäädännöllinen tarve lisätä potilaan valinnanvapautta tuli Suomeen pääosin EU-lainsäädännöstä. Valinnanvapauden tavoitteena on ollut kuitenkin sairaaloiden välisen kilpailun kautta myös laadun parantaminen. Toisaalta julkisuudessa on pelätty sairaaloiden lisääntyvän kilpailun johtavan myös kilpavarusteluun, turhan kalliisiin investointeihin ja tyhjäkäyntiin.

Keistinen toivoo, että potilaiden valinnanvapauden avulla esimerkiksi leikkaustoiminta keskittyisi nykyistä suurempiin yksiköihin.

Sukulaiset hyvänä perusteena

Terveydenhuoltolakiin kirjattu potilaan valinnanvapaus laajeni vuoden 2014 aikana koskemaan myös erikoissairaanhoitoa. Potilas voi yhteisymmärryksessä hoitavan lääkärin kanssa päättää itse hoitavasta julkisen puolen sairaalastaan. Myös EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin voi hakeutua tietyissä tapauksissa hoitoon.

Erikoissairaanhoidon valinnanvapaus koskee kiireetöntä sairaalassa annettavaa erikoislääkärien tekemää tutkimusta tai hoitoa.

Kiireellistä hoitoa äkillisessä sairastapauksessa jokainen saa asuinkunnastaan riippumatta lähimmässä sairaalassa.

Potilaan kotikunta ei vaikuta hoitoon pääsyn nopeuteen, vaan lähetteet käsitellään saapumisjärjestyksessä ja sen perusteella, kuinka kiireellinen hoidon tarve on.

Julkisten sairaaloiden asiakasmaksut perustuvat Suomessa lainsäädäntöön, joten niissä ei ole merkittäviä eroja. Matkakulut korvataan pääsääntöisesti vain lähimpään tutkimus- tai hoitopaikkaan. Jo aiemmin valinnanvapaus on koskenut perusterveydenhuoltoa, eli terveysasemaa on voinut vaihtaa jo aiemminkin.

Mutta millä perusteella potilaan sitten kannattaisi vaihtaa sairaalaa?

Keistinen pitää hyvänä syynä esimerkiksi sitä, jos sukulaiset eli lapset tai vanhemmat asuvat toisella paikkakunnalla.

– Jos mietitään esimerkiksi leikkauksen jälkeisen kuntoutusprosessin jatkoa, voi olla järkevää, että esimerkiksi vanhus pääsee lasten luokse tai opiskelija vanhempiensa luokse toipumaan, Keistinen huomauttaa.

Asukasluku ja vaihtaneiden määrä 2014

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (asukkaita 1 581 450), sairaanhoitopiiriin sisään vaihtaneita 845.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan shp (as. 474 053), vaihtaneita 3 110.

Pirkanmaan shp (as. 521 540), vaihtaneita 1 171.

Pohjois-Savon shp (as. 248 430), vaihtaneita 763.

Pohjois-Pohjanmaan shp (as. 403 555), vaihtaneita 362.

Keski-Suomen shp (250 773), vaihtaneita 114.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.