Valitukset vaaleista puolittuivat – kansanedustaja sai pitää valtuustopaikkansa

Huhtikuun kuntavaaleista jätettiin hallinto-oikeuksiin kaikkiaan yksitoista valitusta. Valitusten määrä lähes puolittui edellisistä kuntavaaleista, jolloin valituksia jätettiin 20. Vuoden 2008 vaaleista hallinto-oikeudet ratkaisivat 27 valitusta.

Eniten valituksia jätettiin Helsingin hallinto-oikeuteen, jossa niitä on vireillä kuusi. Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen jätettiin kolme ja Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen kaksi valitusta.

Turun, Vaasan ja Itä-Suomen hallinto-oikeuksiin ei valituksia kuntavaaleista tullut.

Valitusaika kuntavaaleihin liittyen on 14 päivää siitä, kun vaalin tulos on vahvistettu. Esimerkiksi äänioikeudesta voi myös valittaa ennen vaaleja.

Uutissuomalaisen keräämien tietojen mukaan vasta Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa olleet valitukset on ehditty käsitellä päätökseen saakka.

Lehti on keravalainen

Vaaleihin liittyvistä valituksista suurin osa koskee ehdokkaan vaalikelpoisuutta. Muun muassa johtavat virkamiehet sekä tietyt kunnan kanssa tekemisissä olevat yritysten johdossa toimivat henkilöt ovat vaalikelvottomia.

Toinen asia, jonka takia vaalikelpoisuus usein kyseenalaistetaan, on kiista ehdokkaan kotikunnasta.

Tuorein esimerkki asiasta on Keravalta, jossa valtuuston puheenjohtajan, kansanedustaja Eero Lehden (kok.) valinnasta Keravan valtuustoon valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen. Lehdellä on Keravan lisäksi asunto muun muassa Sipoossa. Keravan keskusvaalilautakunta katsoi ennen vaaleja, että Lehti on vaalikelpoinen Keravalla.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen keskiviikkona. Oikeuden mukaan Lehden kotikunta on Kerava, koska hän ja hänen puolisonsa ovat asuneet siellä vuodesta 1972.

Lehteä koskevasta valituksesta kertoi Keski-Uusimaa-lehti.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on antanut vuosien mittaan kolme ennakkopäätöstä kotikunnan määräytymiseen tapauksissa, että henkilöllä on ollut kaksi asuntoa.

Kaikissa ratkaisuissaan oikeus päätyi siihen, ettei henkilön oma käsitys kotikunnastaan ole riittävä peruste kotikunnan määrittelemiseen.

"Pelkkä asunto ei riitä"

Kotipaikan määrittelee kotikuntalaki. Oikeustieteen lisensiaatti Lauri Tarasti kuitenkin toteaa, että asian tulkinta on hankalaa, jos henkilöllä on kaksi asuntoa.

Tarastin mukaan myös hallinto-oikeuksien tulkinnoissa on ollut eroja, vaikka tuomioistuimet ovat vuosien mittaan ratkaisseet useita kotipaikkavalituksia.

Ympäristöministeriön ex-kansliapäällikkö ja entinen KHO:n jäsen Tarasti on maamme vaikutusvaltaisimpia vaalilakiasiantuntijoita.

– Toki henkilön oma näkemys on tärkeä. Mutta ei omaa kotikuntaa voi vapaasti nimetä, jos ei siellä kuitenkaan todellisuudessa asu.

Myöskään henkikirjoituskuntaa tai kuntaa, jonne henkilö maksaa kuntaveronsa, ei automaattisesti tulkita kotipaikaksi.

– Yksi painava tekijä on, missä perhe asuu. Voi ainakin olettaa, että se on tärkeämpi kuin ihmisen työssäkäyntikunta, Tarasti sanoo.

Ongelman muodostaa tilanne, että kansanedustaja asuu perheineen Helsingissä, mutta on edelleen kunnanvaltuutettuna vanhalla kotipaikkakunnallaan.

– Silloin vanhaan kotikuntaan täytyy kyllä olla joitakin erityisiä siteitä. Pelkkä asunto ei riitä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .