Valtakunnan virallinen selvitysmies Lauri Tarasti: "Maakunta- ja presidentinvaalit yhteen"

Nimiasia on selvä. Lauri Tarasti ei puhu itsehallintoalueista, vaan maakunnista.

– Maakunta on valitsemani nimi itsehallintoalueelle. Jokainen ymmärtää maakunnan, harva itsehallintoalueen, Tarasti näkee.

Ministeri, hallintoneuvos Tarastilla riittää titteleitä. Yleisimmäksi on vakiintunut selvitysmies.

"Vaalit yhteen"

Viimeisimmän merkittävän selvitystehtävänsä hän sai joulukuussa keskustajohtoiselta hallitukselta. Tarastin pääasiallisena työnä on selvittää, mitä tehtäviä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista eli ely-keskuksista siirretään maakuntien hoidettavaksi vuonna 2019.

Juuri tähän tehtävään ei esimerkiksi kuulu miettiä, milloin Suomessa pidetään ensimmäiset maakuntavaalit, mutta siitäkin kannattaa kysyä.

– Maakuntavaltuuston vaali tulisi yhdistää ensimmäisellä kerralla vuonna 2018 pidettäviin vaaleihin ja myöhemmin kuntavaaleihin. Tarasti viittaa presidentinvaaleihin, jotka järjestetään tammi-helmikuussa 2018.

Maakuntavaalien ja presidentinvaalien yhdistäminen ei olisi ensisijaisesti kustannuskysymys.

– Tärkeämpää on äänestysvilkkaus, joka jäisi todennäköisesti alhaiseksi, kun maakuntahallinto ei ole edes aloittanut toimintaansa vaalien aikaan.

Vaalien ja puolueiden asiantuntija

Tarasti jos joku tietää, mistä puhuu, kun puhuu vaaleista. Hän on koko työuransa paneutunut vaali- ja puoluelainsäädäntöön. Viimeistään vaalirahoituslain uudistuksen johtaminen nosti Tarastin suomalaisten tietoisuuteen.

– Vaalipiirijaon tarkastelu on edessä maakuntahallinnon uudistuksen seuraavassa vaiheessa. Aluejakoja on yhdenmukaistettava, Tarasti ennakoi.

Suuret linjat ovat selvillä myös varsinaisessa selvitystyössä.

Ely-keskukset katoavat, mutta aluehallintovirastot eivät.

– Aluehallintovirastot tulevat säilymään ja ovat edelleen tarpeen monissa tehtävissä, mutta ne muuttuvat. Aveista tulee valtakunnallinen yksikkö, jolla on myös alueelliset aluehallintovirastot. Resursseja voidaan käyttää koko maassa, Tarasti paaluttaa.

Hän tavoittelee kaikkiin maakuntiin samaa päähallintorakennetta: maakuntavaltuusto, maakuntahallitus ja maakuntakeskus, joksi Tarasti nimeää maakunnan viraston.

Maakuntakeskusten eli virastojen tehtävät eroaisivat Tarastin mallissa osittain toisistaan, kuten ely-keskusten tehtävätkin nykyisin. Se taas johtaa maakunnat yhteistoimintaan.

– Erimielisyystapauksissa tarvitaan valtion toimia, esimerkiksi aluehallintovirastoissa.

Kaikille maakuntavaltuustoille Tarasti sälyttäisi pääsääntöisesti samat tehtävät eli oman maakuntansa kehittämisen.

Suomeen tulee suomalainen malli

Maakuntataso kuntien ja valtion välissä ei ole harvinaisuus muuallakaan Euroopassa.

Suomen mallin raamittamisessa ei ole Tarastin mukaan kuitenkaan ollut esikuvana mikään olemassa oleva malli.

– Mutta olen kyllä lukenut yleiskuvausta eräiden EU-maiden hallinnosta.

Selvitystyö luovutetaan kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle (kesk.) ensi viikon tiistaina.

– Aikataulu on mahdottoman tiukka, Tarasti myöntää.

Ennen h-hetkeä on vielä linjattava isojakin yksityiskohtia. Esimerkiksi työllisyyden hoidosta.

– Se on tärkeä tehtävä. Parhaillaan mietitään, miten se tulisi jakaa erikokoisissa kunnissa ja maakunnissa.

Peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen järjestämisen tulevaisuus ei kuulu selvitystehtävään.

Tarasti ei lähde ennakoimaan, missä laajuudessa hallitus sitoutuu hänen selvitystyönsä linjauksiin.

– Se on hallituksen käsissä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.