Valtio pisti porkkanaa peliin, reseptihoitajia yritetään lisätä riihikuivalla rahalla

Vastaisuudessa yhä useamman potilaan reseptin voi kirjoittaa sairaanhoitaja. Eri liittojen asiantuntijat arvioivat, että valtiolta tuleva porkkana vauhdittaa niin sanottuun reseptihoitajakoulutukseen hakeutuvien määrää.

Vuoden alussa voimaan tulleen lain mukaan kunnat voivat hakea aluehallintovirastoilta korvausta sairaanhoitajien lisäkoulutuksesta, joka koskee rajattua lääkkeiden määräämistä. Tähän asti työnantajan tai hoitajan on pitänyt maksaa kulut itse.

– Uskon, että uudistuksella on suuri vaikutus, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Hannele Häkkinen.

Myös esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen arvioi, että muutos tuo potkua koulutukseen hakeutumiseen ja toiminnan tehostumiseen.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran mukaan 386 sairaanhoitajalle on merkitty rajattu lääkkeenmääräämisoikeus terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin Terhikkiin. Tähän mennessä lääkkeiden määräämistä koskevan lisäkoulutuksen on suorittanut sosiaali- ja terveysministeriön mukaan vuosittain keskimäärin noin 60 ihmistä. Tänä vuonna valmistuvia arvioidaan olevan 88. Jos kaikki lisäkoulutuksessa parhaillaan olevat valmistuvat suunnitellusti keväällä, koulutuksen suorittaneiden kokonaismäärä nousee noin 500:aan.

Pelkkä koulutus ei kuitenkaan riitä varsinaiseen oikeuteen määrätä lääkkeitä, vaan siihen tarvitaan myös vastaavan lääkärin kirjallinen määräys, Valviran myöntämä yksilöintitunnus lääkemääräyksiä varten sekä merkintä valtakunnalliseen rekisteriin.

Koulutus maksaa tuhansia euroja

Hakeutumista koulutukseen on alun innostuksen jälkeen hidastanut niin sosiaali- ja terveysministeriön kuin eri liittojen asiantuntijoiden mukaan ennen kaikkea opintojen korkea hinta. Kun päälle lisätään koulutuksen ajalta maksettava palkka hoitajalle, mahdolliset sijais- ja muut kulut, työnantajan kipukynnys on voinut ylittyä. Koulutus on maksanut aiempina vuosina noin 4 900 euroa yhdeltä ihmiseltä.

– Korvauksen tarkka euromäärä vahvistetaan vuosittain asetuksella, sanoo hallitusneuvos Anne Ilkka sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Hänen mukaansa arvio on, että koulutuksen saavia ihmisiä olisi vastaisuudessa vuosittain keskimäärin noin sata.

Sairaanhoitajaliiton puheenjohtajan Nina Hahtelan mukaan alueelliset erot hoitajien määrässä ovat suuria. Lääkkeitä määrääviä sairaanhoitajia on eniten Keski-Suomen, Uudenmaan, Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun sairaanhoitopiirien alueilla.

Reseptioikeus osittain myös yksityiselle puolelle

Vuoden alusta voimaan tulleen korvausuudistuksen ohella reseptihoitajille kaavaillaan oikeutta toimia nykyisten terveyskeskusten avovastaanottojen ja sairaanhoitopiirien yhteispäivystysten lisäksi kotisairaanhoidossa ja sairaaloiden poliklinikoilla. Kaavailtu uudistus merkitsee myös sitä, että hoitajien rajattu lääkkeenmääräämisoikeus laajenisi tietyin ehdoin yksityiselle puolelle.

Tällä hetkellä tilanne on Tehyn kehittämispäällikön Markkasen mukaan se, että jos vaikkapa terveyskeskuspalvelut ulkoistetaan yksityiselle yritykselle, rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaava hoitaja ei voi enää käyttää erityispätevyyttään, vaikka potilaat pysyisivät samoina. Näin siksi, että hoitajan reseptioikeus on rajattu tiukasti kuntapuolelle.

Mahdollisesta laajennuksesta olisi hyötyä myös tulevan sote-uudistuksen kannalta.

– Lakiehdotuksen mukaan sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmäärämisen voisivat ottaa käyttöön myös sellaiset yksityiset palveluntuottajat, jotka tuottavat kunnan järjestämisvastuulle kuuluvia terveydenhuollon avohoidon palveluja sopimuksen perusteella, sanoo neuvotteleva virkamies Eila Mustonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Toiminta- ja palvelusektoreiden laajennusta koskeva hallituksen esitys on parhaillaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan työlistalla eduskunnassa, mutta sote-kiireiden vuoksi sitä ei ole ehditty puntaroida. Eduskunnassa ei ole ainakaan vielä luovuttu ajatuksesta, etteikö esitystä ehdittäisi käsitellä ennen vaalikauden päättymistä.

Esityksen alkuperäisenä tavoitteena oli, että uudistus olisi saatu voimaan jo lokakuun alussa.

Valikoimaan laajennusta

Suunnitelmissa on myös laajentaa niiden lääkkeiden valikoimaa, mitä sairaanhoitajat saavat määrätä. Lääkevalikoiman laajentamisesta on tarkoitus säätää asetuksen muutoksella.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiantuntijan Johanna Heikkilän mukaan reseptihoitajalla on tällä hetkellä oikeus määrätä lääkettä esimerkiksi nieluviljelyllä tai pikatestillä varmistetun nielutulehduksen, märkäisen silmän sidekalvontulehduksen sekä muuten terveen naisen äkillisen virtsatietulehduksen hoitoon.

Tartuntatautien ennaltaehkäisyyn sairaanhoitaja voi määrätä muun muassa influenssa- ja vesirokkorokotteita ja ihon pintapuudutukseen puudutuslaastareita tai emulsiovoidetta.

– Alle 12-vuotiaat lapset on ihon pintapuudutusta ja silmätulehdusta lukuun ottamatta rajattu oikeuden ulkopuolelle, Heikkilä kertoo.

Sairaanhoitajilla on myös oikeus jatkaa lääkärin laatiman hoitosuunnitelman mukaisesti muun muassa tyypin 2 diabeteksen, verenpainetaudin ja astman lääkehoitoja.

Sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevan virkamiehen Marjukka Vallimies-Patomäen mukaan suunnitteilla oleva lääkevalikoiman laajennus olisi hyvin maltillinen. Laajennus pitäisi sisällään vain pitkään käytössä olleita ja Käypä hoito -suositusten mukaisia lääkkeitä. Tarkoituksena on, että sairaanhoitajan määrättävissä olevat lääkkeet kattaisivat nykyistä paremmin potilaiden lääkehoidon tarpeita lievissä ja äkillisissä terveysongelmissa sekä yleisissä kansansairauksissa.

– Tällä hetkellä esimerkiksi monet diabeteksen ja verenpainetaudin hoidossa yleisesti käytössä olevat lääkkeet eivät ole sairaanhoitajan jatkettavissa, vaikka ne usein sisältyvät lääkärin tekemään hoitosuunnitelmaan, Vallimies-Patomäki sanoo.

Lääkettä myös kauppanimellä

Asetuksessa on tarkoitus säätää myös siitä, että hoitajilla olisi oikeus jatkossa määrätä lääkettä sen kauppanimellä eikä vain vaikuttavan aineen, vahvuuden tai lääkemuodon perusteella, kuten nyt on tilanne.

Vallimies-Patomäen mukaan kaavaillun muutoksen taustalla on se, että yhdistelmälääkevalmisteet ovat määrättävissä vain kauppanimellä.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Heikkilä kertoo, että Kelan lääkevalmisteiden luettelosta löytyy nyt 1789 valmistetta, joita sairaanhoitaja voi määrätä.