Valtiolle jälleen miljoonien perintö – yhteensä omaisuutta lähes 30 miljoonan arvosta

Ilman perillisiä kuolleiden jäämistöistä kertyi valtiolle historian toiseksi suurin perintö.

Valtio sai viime vuonna historian toiseksi suurimman perintöpotin. Ilman perillisiä kuolleiden henkilöiden jäämistöistä kertyi valtiolle yhteensä 26,3 miljoonan euron arvosta omaisuutta.

Valtio perii jäämistön, jos sukuselvityksessä ei löydetä perillisiä eikä henkilö ole tehnyt testamenttia. Perillisittä ja ilman testamenttia kuoli viime vuonna noin 250 henkilöä.

Valtion saaman perinnön määrä on kasvanut. Kymmenen vuotta sitten perinnön kokonaissummat olivat 15 miljoonan euron tuntumassa, viime vuosina määrät ovat kivunneet jo yli 20 miljoonaan.

Perintösummien nousua selittää osittain varallisuuden kasvu.

– Ihmisillä on enemmän omaisuutta, mutta on esitetty sellaistakin näkemystä, että kuolinpesää kohti olisi nyt vähemmän perillisiä. Perinnöt ikään kuin kasaantuisivat yhä harvempien käsiin, Valtiokonttorin johtava lakimies Marjukka Vallioniemi selittää.

Vuosi 2015 ennätysvuosi

Perintöpotti on ollut viime vuotta suurempi vain ennätysvuonna 2015, jolloin valtio sai lähes 39 miljoonaa euroa.

– Se oli poikkeuksellinen ja erikoinen vuosi, jona oli useita yli miljoonan euron arvoisia kuolinpesiä, Vallioniemi kertoo.

Hänen mukaansa miljoonakuolinpesiä on vuosittain yleensä muutamia.

– Muistaakseni vuonna 2016 niin isoja jäämistöjä ei ollut yhtäkään.

Suurin osa valtion perimästä omaisuudesta ei jää valtiolle, vaan sitä luovutetaan kunnille ja perinnönjättäneen läheisille. 26,3 miljoonan euron kokonaissummasta valtiolle jäi vuonna 2016 yhteensä 8,6 miljoonan euron arvosta omaisuutta.

Valtion perimästä omaisuudesta yli puolet, yhteensä 16,3 miljoonaa, luovutettiin kunnille. 1,4 miljoonaa annettiin yksityishenkilöille hakemusten perusteella.

– Kuolleelle erittäin läheinen henkilö, esimerkiksi avopuoliso, voi saada hakemuksen perusteella perintöä. Henkilöllä on pitänyt olla erityinen suhde perinnönjättäjään, jotta omaisuutta voidaan luovuttaa. Esimerkiksi se, että on pidemmän aikaa auttanut pankki- tai kauppa-asioissa, voi olla peruste. Tavanomainen sukulaisten välinen kanssakäyminen ei ole peruste, Vallioniemi kertoo.

Vain harvoin arvotavaraa

Valtio pitää perityn omaisuuden, jos siihen on erityinen syy. Perityt maa-alueet muutetaan usein luonnonsuojelualueiksi joko suoraan tai vaihtokaupan kautta. Osa maa-alueista menee Puolustusvoimien tarpeisiin, joskus myös metsänjalostukseen.

Sellaiset kiinteistöt, jotka eivät sovi luonnonsuojeluun tai muuhun käyttöön, luovutetaan yleensä sille kunnalle, jossa ne sijaitsevat.

Jos kuolinpesässä on suuri määrä rahavaroja, pitää valtio osan niistä.

Valtio saa haltuunsa perimällä vain harvoin arvotavaraa.

– Joskus on ollut jotakin museaalisesti arvokasta omaisuutta, mutta siitä on aikaa vuosikausia. On hyvin harvinaista, että valtio perisi esimerkiksi merkittäviä taidekokoelmia.