Valtion rahapula ratkaisee alkoholiveron korotukset – "Ei ole terveyspoliittisia tavoitteita"

Hallitus päättää ensi viikon torstaina, miten se aikoo toteuttaa budjettiriihessä sovitut 30 miljoonan euron alkoholiveron korotukset. Hallitusneuvos Merja Sandell ei vielä paljasta, painottuvatko korotukset mietoihin vai väkeviin juomiin. Edes alan toimijoille ei ole kerrottu linjauksesta.

Sandellin mukaan korotus on melko pieni ja se on puhtaasti taloudellinen ratkaisu.

– Korotuksella ei ole nyt terveyspoliittisia tavoitteita. Sen tavoitteena on valtion rahakirstun kasvattaminen.

Nyt erilainen tilanne

Sandellin mukaan tilanne on nyt erilainen kuin vuoden alun korotuksissa, jossa alkoholiveroa korotettiin 100 miljoonalla eurolla.

– Siinä painotettiin korotusta mietoihin juomiin, koska niitä oli tulossa lisää päivittäistavarakauppoihin eli saatavuus parantui. Korotuksen taustalla oli alkoholipoliittinen syy.

– Tulevassa korotuksessa sitä ei ole, koska uuden alkoholilain vaikutuksista ei ole vielä kokemuksia eikä siitä voida vetää johtopäätöksiä. Menee 1–2 vuotta ennen kuin nähdään, miten se on vaikuttanut alkoholin kulutukseen.

1,5 miljardin tavoite

Alkoholiverot ovat tuoneet viime vuosina valtion kassaan noin 1,3–1,4 miljardia euroa. Tämän vuoden verotuotoksi on arvioitu 1,5 miljardia euroa, josta osa kertyy 100 miljoonan euron veronkorotuksesta ja osa kulutuksen kasvusta.

– Kun veromuutosta valmisteltiin, odotettiin, että uusi alkoholilaki lisää kulutusta ja näin ollen myös verotuloja.

Sandellin mukaan asia ei ole kuitenkaan yksiselitteinen. Vaikka päivittäistavarakaupassa myytävän aidon lonkeron myynti on kasvanut, se on voinut vähentää muuta kulutusta.

Sandell arvioi, että jatkossakin alkoholiveroa on nostettava, jotta valtio pääsee verotulotavoitteisiinsa. Poliitikot korostavat mielellään haittaverojen merkitystä. Näihin kuuluu alkoholiverokin.

– Taustalla on koko ajan se trendi, että kulutus vähenee, Sandell sanoo.

Miten valtion verotulojen käy?

Alkoholipolitiikkaan perehtynyt keskustan kansanedustaja Pekka Puska näkee alkoholin ja tupakan veronkorotukset ennen kaikkea terveyspoliittisiksi toimenpiteiksi. Samalla ne tuovat veroja valtion kassaan.

– Tupakan kohdalla on todettu, että ennemmin tai myöhemmin tupakointi menee niin pieneksi, että veronkorotuksista huolimatta valtio saa vähemmän tupakkaveroa, Puska sanoo ja muistuttaa Savuttoman Suomen tavoitteesta.

Silloin ei enää veroa paljon tule.

– Emme lähde alkoholittomaan Suomeen, mutta tämä on mielenkiintoinen kysymys. Miten valtion verotulojen käy, jos alkoholin kulutus edelleen vähenee niin kuin me toivomme.

Puskan mukaan nyt tehtävällä alkoholiveron korotuksella ja sen kohdentamisella ei ole kovin suurta merkitystä, koska korotus on niin pieni. Hän arvioi, ettei korotuksilla ole vaikutusta Baltian maiden viinaralliin, koska nekin ovat nostamassa verotusta.

– On vähän muotiakin, ettei alkoholia tuoda enää Virosta.

Alkoholiasioihin profiloituneen kokoomuksen kansanedustajan Sinuhe Wallinheimon mukaan veronkorotus on tehtävä taiten, jotta Viron-tuonti ei lähde kasvamaan. Viron korotusten jälkeen Viron viinaralli on pienenemässä eli suunta on ollut hyvä. Virosta ei tuoda enää niin paljon.

– Veroeurot ovat jäämässä Suomeen, joten veronkorotus vaati tasapainoilua.

Veronmaksajien keskusliiton mukaan hallituksen esitys on nostamassa 0,33 litran keskioluttölkin hintaa kahdella sentillä. Viinipullo kallistuisi 12 senttiä ja puolen litran Koskenkorvapullo 17 senttiä. Tupakka-askin hinta on nousemassa 60 sentillä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .