Valtion ruokatarjoilujen kotimaisuusaste nousee hitaasti

Hallituksen periaatepäätös vastuullisen tuotannon suosimisesta on otettu vakavasti, mutta sopimuskaudet rajoittavat.

Kotimaisen ruoan osuus julkisen sektorin hankinnoista on kasvanut hitaasti sen jälkeen, kun hallitus teki asiasta periaatepäätöksen vuosi sitten.

– Näin vaikuttaa olevan. On törmätty siihen, että sopimuksia on vielä voimassa. Valtion pitää katsoa oma pesä puhtaaksi. Hankinnat tehdään aina pitkäjänteisesti, joten paljon riippuu siitä, mihin saumaan tällainen osuu, sanoo neuvotteleva virkamies Anna-Leena Miettinen maa- ja metsätalousministeriöstä (MMM).

Tänä keväänä on kilpailutettu joitakin uusia sopimuksia.

– Mielestäni periaatepäätös on otettu erittäin vakavasti.

Periaatepäätös näkyy nyt muun muassa eduskunnan ravintoloissa, joista eduskunta ja Fazer Food Services viime viikolla tekivät sopimuksen vuosille 2017–2023.

– Jos kotimaisuusaste aikaisemmin on ollut 70–80 prosenttia, nyt se on 80–90 prosenttia, kertoo Fazerin asiakkuuspäällikkö Ritva Junnila.

Hallitus haluaa, että julkisen sektorin elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa suositaan vastuullisesti tuotettua ruokaa. Käytännössä tarkoituksena on suosia suomalaista.

– On tärkeää, että eduskunta on edelläkävijänä konkreettisesti edistämässä suomalaisen ruoan käyttöä, sanoo eduskunnan ravintolatoimikunnan puheenjohtaja, varapuhemies Arto Satonen eduskunnan tiedotteessa.

Eduskunnassa on Ritva Junnilan mukaan jo aikaisemmin tarjoiltu kotimaisempaa ruokaa kuin Fazerin muissa ravintoloissa.

Suuri osa kotimaista

Päätöksen vaikutuksia valtion ruokahuoltoon on vaikea seurata, sillä esimerkiksi ministeriöiden ravintola- ja edustustarjoilujen aiemmasta kotimaisuusasteesta on vähän tietoa.

– Kukaan ei ole aiemmin kerännyt tällaisia tietoja, kertoo hankinnoista vastaava emäntä Hanna Nuutinen valtioneuvoston kansliasta, joka on vastannut kaikkien ministeriöiden ruokahankinnoista vuodesta 2015.

Nuutinen selvitti Uutissuomalaisen pyynnöstä, miten suuri osa ministeriöissä tarjottavasta ruoasta on kotimaista. Osa palveluntarjoajista ei kertonut yleistä kotimaisuusastetta, mutta se vaikuttaa olevan keskimäärin 60–80 prosenttia.

Maito on täysin kotimaista, mutta muita maitotuotteita hankitaan ulkomailtakin. Kotimaisten vihannesten käyttöä rajoittaa Suomen talvi, mutta lihan ja viljan kotimaisuusaste on sata tai lähes sata prosenttia.

Puolustusvoimissakaan ei syödä ulkomaista leipää, kertoo Leijona Cateringin kehitysjohtaja Petri Hoffrén. Lihatuotteiden kotimaisuusastetta, 96 prosenttia, laskee karitsa.

– Maitotuotteet ovat lähestulkoon 100-prosenttisesti kotimaisia. Luku on noin 99,7. Se 0,3 prosenttia tulee vuohenjuustosta, joka lasketaan maitotuotteeksi, mutta sitä ei valmisteta Suomessa, sanoo Hoffrén.

Valtio-omisteisen Leijona Cateringin elintarvikehankinnoista suomalaista on Hoffrénin mukaan kaiken kaikkiaan noin 75 prosenttia.

– Uskon, että saamme kotimaisuusastetta jonkin verran nousemaan. Mutta en osaa sanoa, mikä prosentti olisi. Sata prosenttia on mahdottomuus, sanoo Petri Hoffrén.

Hänen mukaansa lähiruoan suosimista vaikeuttaa se, että harvalla tuottajalla on riittävästi tavaraa myytäväksi.

Fazerin Ritva Junnila kertoo, että Fazer käyttäisi mielellään enemmän kotimaista kalaa, mutta saatavuus ja hinta vaikeuttavat hankintoja.

Kunnat heräämässä

Kunnissa hallituksen periaatepäätös on toiminut herättäjänä.

– Vasta periaatepäätöksen myötä (kunnissa) on enemmän ymmärretty, että pitää tehdä hankintastrategia. Myös ruokahankintoihin pitää satsata, kertoo neuvotteleva virkamies Anna-Leena Miettinen maa- ja metsätalousministeriöstä (MMM) huomanneensa kunnille pidetyssä tilaisuudessa, jossa esiteltiin uutta ruoan kilpailutusopasta.

Oppaan teko oli osa hallituksen periaatepäätöstä ja sitä valmisteltiin samaa tahtia uuden hankintalain kanssa.

Opas tilattiin Motivalta. Periaatepäätöksen mukaan sen piti valmistua syksyllä, mutta loppujen lopuksi se oli valmis maaliskuussa. Kunnille opasta on esitelty toukokuun lopusta lähtien.

– Oppaassa kerrotaan, miten voi asettaa hankintalain mukaisia kriteereitä niin, että lopputulos on kotimainen hankinta, sanoo Miettinen.

Esimerkiksi kananmunat saa kotimaiseksi edellyttämällä salmonellattomuutta. Lihakarjan hyvinvoinnille voi asettaa samoja vaatimuksia kuin laki edellyttää suomalaisilta tuottajilta.

Miettisen mukaan ei ole vielä ajankohtaista selvittää, nostaako hallituksen toive ruoan kotimaisuusastetta kunnissa. Lähtötilanne on kuitenkin selvitetty keväällä 2016.

– Kotimaisuusaste vaihteli tuotesektoreittain ja kunnittain. Esimerkiksi lihatuotteissa oli jo korkea kotimaisuusprosentti. Monessa kunnassa liha- ja maitotuotteet saattavat olla jo sataprosenttisestikin suomalaista. Sinällään tilanne näyttää jo valmiiksi monenkin tuotteen kohdalla hyvältä. On muistettava, että vaikkapa talven aikana ei välttämättä kauheasti ole suomalaisia hedelmiä tarjottavaksi. Ei silti tarvitse mennä helpoimman kautta ja panna banaaneja tarjolle.

Julkiset organisaatiot kuluttavat elintarvikkeisiin vuosittain noin 350 miljoonaa euroa. Valtion osuus on noin 35 miljoonaa.

Ruoka työllistää satoja tuhansia

Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi toukokuussa selvityksen, jonka mukaan ruoka-ala työllistää Suomessa noin 340 000 henkeä. Heistä suuri osa, 83 500, työskentelee maataloudessa. Välillisiä työllistämisvaikutuksia on 86 100 hengen verran.

Periaatepäätös lisää jonkin verran työpaikkoja, uskoo MMM:n Anna-Leena Miettinen. Lukuja hän ei kuitenkaan ryhdy arvailemaan.

– Se, että asiaa pidetään esillä ja asiasta keskustellaan, vie jo asiaa eteenpäin.

Myös Leijona Cateringissa yksi syy suomalaisen suosimiseen on Petri Hoffrénin mukaan halu lisätä työllisyyttä kotimaassa.

– Lisäksi raaka-aineet ja tuotteet ovat erinomaisen hyviä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .