Vanhusjärjestöt huolestuivat vanhuspalveluiden keskittymisestä – "Suuret monikansalliset toimijat syövät pienempiä kotimaisia, ja se on erittäin valitettavaa."

Pienten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien katoaminen vanhuspalveluiden tuottajakentältä huolettaa vanhusjärjestöjä.

Sekä Vanhustyön keskusliitto että Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ovat sitä mieltä, että pienet toimijat pitäisi ehdottomasti pitää mukana kuntien tuottajavalikossa.

– Olen joitakin vuosia seurannut kehitystä. Ja on valitettavasti käynyt niin, että pieniä toimijoita on pudonnut pois tai fuusioitunut isompiin, Vanhus- ja hoivapalveluiden liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva sanoo.

– Suomessa tapahtuu nyt konsolidoitumista. Suuret monikansalliset toimijat syövät pienempiä kotimaisia, ja se on erittäin valitettavaa. Meillä pitäisi pystyä säilyttämään monituottajamalli vanhuspalveluissa, Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara toteaa.

Hän huomauttaa, että nyt otsikoissa ollut hoivakohu ja laatupoikkeamat ovat koetelleet eniten juuri hoivajättiläisiä.

Miksi vanhusten hoivapalvelut sitten keskittyvät? Lausvaara ja Dufva nostavat molemmat esiin hankintalain, joka uudistuessaan 2000-luvun alussa johti siihen, että kunnat kilpailuttivat palveluita taitamattomasti lähinnä hinnan perusteella.

– Suuret toimijat kestävät paremmin mukana, sillä niillä on puskuria toimia myös silloin, kun hinnat ovat alhaiset, Lausvaara toteaa.

Sekä Lausvaara että Dufva toivoisivat kunnilta parempia kilpailutuksia. Kunta pystyy Lausvaaran mukaan kilpailutuksella ohjaamaan, minkälaiset toimijat pääsevät mukaan.

– Tampereella kilpailutettiin vanhusten tehostettu palveluasuminen niin, että kaikilta jotka osallistuivat vaadittiin esimerkiksi sitä, että voitosta yli puolet piti jättää yrityksen toiminnan kehittämiseen. Tällöin kilpailuun osallistui ainoastaan yhteiskuntavastuullisia toimijoita ja siitä jäi erittäin hyvät kokemukset.

Jyväskylän perusturvalautakunta keskusteli torstaina Viitahoiva Oy:n hätähuutokirjeestä. Yhdistyspohjainen pieni toimija kertoi, että sen talous ei enää kestä Jyväskylän liian alhaisia sopimushintoja. Sotainvalidien asuntosäätiö lopetti jo vuoden vaihteessa vanhusten hoivapalveluiden tuottamisen ja myi Telkänhoivan osakekannan Attendolle samasta syystä.

Jyväskylän perusturvalautakunnan puheenjohtaja Heidi Rentola (kesk.) sanoo kuitenkin, että uutisointi asiasta on ollut yksipuolista ja että lautakunnalle on välittynyt tilanteesta erilainen kuva.

– Keskusteluja on käyty palveluntuottajan kanssa useita ja hintojakin on vuosien saatossa korotettu. Yksityisten hinnat ovat kohtuullisen vertailukelpoisia meidän omaan toimintaamme, kun tarkastellaan hintoja hoitoisuusluokitusten mukaan. Heille maksetaan vähemmän, mutta hintaero ei ole merkittävä, Rentola kertoo.

Jyväskylän kaupunki kertoo, että sen oman palvelutuotannon painotettu keskihinta on 108,92 euroa vuorokaudessa. Viitahoiva kertoo saaneensa 89 euroa vuorokaudessa.

Rentola sanoo, että puitesopimuksia pitää varmasti jollakin aikataululla korottaa, mutta kaikkia toimijoita on kohdeltava tasapuolisesti.

– Ainoa mahdollisuus olisi kilpailuttaa kaikki sopimukset uusiksi, Rentola sanoo.

Hänen mielestään olisi tärkeää, että myös pienet toimijat pysyvät kaupungin palveluntuottajina.

– Me haluaisimme pitää kiinni näistä pienistä toimijoista, eikä niin, että kaikki menisi vain suurille firmoille.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .