"Varovaisuus ja vähättely jarruttavat toimeen tarttumista –  suomalaiset ovat turhan arkoja antamaan ensiapua, asiantuntijat sanovat

Suomalaisten suurin ongelma ensiavun antamisessa on arkuus, vaikka taidot sinänsä riittäisivätkin, kertovat STT:n haastattelemat ensiavun ja ensihoidon asiantuntijat.

–  Kaikkein suurin kompastuskivi on se, ettei ymmärretä, kuinka iso merkitys omilla toimilla on ammattiavun saapumista odottaessa. Sen jälkeen tulevat sitten ongelmat hätätilanteen ja sen vakavuuden tunnistamisessa, kertoo lääkintäesimies Markku Himanen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta.

–  On harmillista, että Suomessa vain puolet sydänpysähdyksen saajista saa maallikkoelvytystä ennen ambulanssin tuloa. Osuus on selvästi suurempi Ruotsissa ja Norjassa, kertoo aluepäällikkö Sari Anttila Punainen Risti Ensiapu -yhtiöstä.

Vaikeudet syntyvät harvoin silkasta teknisten taitojen puutteesta.

–  Yleisellä tasolla asioita osataan aika hyvin, mutta sellainen suomalaiseen mentaliteettiin perinteisesti kuuluva varovaisuus ja tilanteen vähättely jarruttavat toimeen tarttumista. On olennaista lähteä tekemään edes jotain. Jos vain odottaa, se menee yleensä aina väärin, Himanen sanoo.

–  Hälyttäminen onnistuu aika hyvin, mutta monesti tänä päivänä ihmiset eivät itse pysähdy tarkistamaan tilannetta, vaan menevät ohi ja soittavat sitten hätäkeskukseen, kertoo ensihoidon kenttäjohtaja Mika Vanhanen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä.

Apua "Tukholman mallista"?

Monet ensiapuun ja elvytykseen liittyvät asiat ovat Suomessa hyvin. Kun ihmisten omatoimista varautumista viimeksi selvitettiin vuonna 2014, kaikkiaan 70 prosenttia suomalaisista oli käynyt ensiapukurssilla tai muulla pelastusalan kurssilla.

Punaisen Ristin ja muiden järjestäjien ensiapukursseilla käy vuosittain noin 150  000–200  000 ihmistä, ja työturvallisuuslaki velvoittaa ensiapuvalmiuden järjestämiseen työpaikoille. Helppokäyttöisiä sydäniskureita eli defibrillaattoreita on saatavilla monissa kauppakeskuksissa ja virastoissa.

Yksi asia, mitä muissa maissa Skandinaviassa tehdään monin paikoin Suomea paremmin, on maallikkojen hyödyntäminen ensiavun antamisessa.

Tunnetuin esimerkki on Tukholmassa kehitetty palvelu SMS Livräddare, "tekstiviestihengenpelastaja." Palvelun kautta hätäkeskus voi lähettää avunpyynnön lähistöllä olevien ensiapukoulutettujen vapaaehtoisten matkapuhelimiin. Puhelimessa myös näkyy, onko lähistöllä valtakunnalliseen tietokantaan rekisteröityä sydäniskuria, jonka voisi ottaa mukaan.

Palvelun vaikutusta tutkittaessa selvisi, että 30 prosenttia aiempaa useampi sydänpysähdyksen uhri sai elvytystä.

–  Heillä on valtavan hyvä systeemi siellä, ja sillä on pelastettu varmasti tuhansia ihmisiä, aluepäällikkö Sari Anttila arvioi.

–  Tällainen pitäisi ehdottomasti tehdä Suomeen. Mitä nopeammin, sitä parempi, lääkintäesimies Markku Himanen sanoo.

SMS Livräddare eri versioineen on tällä hetkellä käytössä Tukholmassa ja Länsi-Götanmaalla, ja sitä ollaan ottamassa käyttöön muuallakin Ruotsissa. Järjestelmä on käytössä myös Tanskassa Kööpenhaminassa.