Vasemmisto tylynä lomarahaleikkauksista – "Tällaista ei ole nähty sitten Pontius Pilatuksen"

Oppositio vaati hallitusta perumaan lomarahaleikkaukset. Hallitus pitää kiinni sovitusta.

Hallitusta vaadittiin toistuvasti perumaan hoitajien ja opettajien lomarahojen leikkaukset, kun oppositio keskiviikkona aloitti ryöpytyksensä hallituksen ensi vuoden budjetista.

Oppositio – etenkin vasemmistoliitto ja SDP – ei ottanut kuuleviin korviinsa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) huomautuksia siitä, että päätöksen lomarahaleikkauksista tekivät työmarkkinajärjestöt, ei hallitus.

Opposition mielestä hallitus painosti, suorastaan kiristi järjestöjä. SDP:n ay-taustainen puheenjohtaja Antti Rinne sanoi kokoomusjohtoisen valtiovarainministeriön vaatineen, että julkisen sektorin työntekijöiltä leikataan enemmän kuin muilta palkansaajilta.

SDP:n Antti Lindtman hersyi käyttämään jopa raamatullisia vertauksia.

– Tämä lomarahakysymys on erinomainen esimerkki siitä, kuuluuko kasvu kaikille. Tällaista käsien pesua, jota hallitus ja erityisesti kokoomus täällä harjoittavat, ei ole nähty sitten Pontius Pilatuksen.

Hallitusryhmistä muistutettiin, että vain vasemmistoliitto vastusti kilpailukykysopimusta, kun taas SDP ja vihreät kannattivat sitä.

– Kai me nyt sovitusta pidämme kiinni, sanoi Sipilä.

Lomarahaleikkausten lisäksi oppositio keskittyi odotetusti kovistelemaan hallitusta pieni- ja keskituloisten lapsiperheiden kurittamisesta ja ylipäätään tuloerojen kasvattamisesta.

Hallituksen budjettiesitys vähentää pienituloisimpien käytettävissä olevia tuloja 37 euroa vuodessa, kun taas suurituloisten käteen jäävät tulot kasvavat jopa noin 400 eurolla vuodessa. Tämän Sipilä jälleen myönsi. Hän kuitenkin sanoi, että eriarvoistumista ehkäistään parhaiten hyvällä työllisyyskehityksellä, mikä ei ole laskelmassa sisällä.

Sipilä pettyi suurituloisiin

Sipilä kertoi pettyneensä suurituloisiin, jotka eivät ole vastanneet hänen vetoomukseensa talkoisiin osallistumisesta.

– Pääministerikauteni suurimpia pettymyksiä on ollut se, että tähän talkookutsuun on vastattu näin huonosti, hän sanoi.

Pääministeri vetosi kautensa alkupuolella hyväosaisiin, että myös he antaisivat osan palkastaan yhteisiin talkoisiin.

Li Andersson (vas.) ihmetteli, miksi hyväpalkkaisten johtajien osallistuminen jätettiin heidän oman vapaaehtoisuutensa varaan, kun heidät olisi voinut osallistaa verotuksella.

Myös vihreiden Emma Karin mielestä on hallituksen päätös, että "köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat".

– Ei ole oikein antaa satojen miljoonien eurojen verohelpotuksia, kun samalla leikataan työttömiltä, eläkeläisiltä, opiskelijoilta ja lapsiperheiltä, hän sanoi.

Vihreät haluaisivat muun muassa leikata tehottomia yritystukia ja kritisoivat hallitusta sen tekemättä jättämisestä. Sipilä muistutti parlamentaarisesta työryhmästä, jolla on aikaa vuoden loppuun asti miettiä sopivia kohteita.

– Jos 100–200 miljoonaa euroa saataisiin yritystukikokonaisuudesta suunnattua esimerkiksi Tekesille, niin olisin todella tyytyväinen.

Kestävyysvajeen kuromiseen ei saatu selvää vastausta

RKP:tä kiinnosti ennen kaikkea talouden suuri kuva. Puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kysyi kolme kertaa, miten hallitus kuroo umpeen kymmenen miljardin euron kestävyysvajeen, ja mistä sote-uudistuksen laskettu kolme miljardia euroa sen kuromiseen tulee, kun pelkät panostukset digitalisaatioon maksavat useita miljardeja.

Tähän ei saatu ihan selkeää vastausta.