Vasemmistoliitolta kritiikkiä Hornetien seuraajien hintalapulle

Muut puolueet suhtautuvat myönteisemmin hankintoihin.

Vasemmistoliitto arvostelee Hornet-hävittäjien seuraajien suunniteltua 7–10 miljardin hintalappua. Puolueen mukaan hinta vähintään tuplaantuu, jos mukaan lasketaan asejärjestelmät ja elinkaarikustannukset.

– Se on yksinkertaisesti liikaa maassa, jossa elämme vieläkin massatyöttömyyden aikaa ja ihmisten perusturvasta leikataan raskaimman jälkeen, vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa pitänyt Markus Mustajärvi sanoi.

Puolustusselonteon eduskuntakäsittelyn alkumetreillä keskustelu on keskittynyt puolustuksen rahoittamiseen ja puolustuspolitiikan painopisteisiin. Vasemmistoliitto on suhtautunut selontekoon kriittisimmin.

Muut puolueet suhtautuvat myönteisemmin hankintoihin. Vihreät on sitoutunut korvaamaan Ilmavoimien ja Merivoimien kaluston, mutta ei ole sitoutunut tiettyihin euromääriin.

Ilmavoimissa ja Merivoimissa varaudutaan miljardihankintoihin. Horneteja seuraavien hävittäjien kustannusarvio on 7–10 miljardia euroa ja Merivoimien laivueen 1,2 miljardia euroa.

Laskentatavoista erimielisyyttä

Kokoomuksen eduskuntaryhmä ehdottaa laskutavan muutosta Suomen puolustusbudjettiin. Näin kokoomuksen mukaan puolustukseen käytetty osuus bruttokansantuotteesta olisi kansainvälisesti vertailukelpoinen.

Kokoomus ehdottaa, että puolustusmenoihin laskettaisiin kansainvälisten standardien mukaisesti myös kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot, henkilöstön eläkkeet sekä Rajavartiolaitoksen menot.

– Näillä mittareilla emme todellakaan alisuoriudu edes tällä hetkellä, saati sitten, kun selonteossa esitetyt lisämäärärahat valmiuteen, materiaalibudjettiin ja strategisiin suorituskykyhankkeisiin myönnetään, kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron pitänyt Ilkka Kanerva sanoi.

Puolustusvoimien materiaali-investointirahoitusta korotetaan tänä vuonna 80 miljoonaa euroa, ja korotus nousee suunnitelmien mukaisesti asteittain 150 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi valmiuden parantamiseen esitetään selonteossa ensi vuodesta alkaen 55 miljoonaa euroa vuodessa.

Sodan ajan joukkojen lukumäärä nostetaan selonteon mukaan 280 000 sotilaaseen nykyisestä 230 000:sta. Reserviä supistettiin vuonna 2012, sitä ennen vahvuus oli 350 000.

– Uudet lisäjoukot jo olemassaolollaan lisäävät kynnystä käyttää aseellista voimaa Suomea vastaan, puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) sanoi.

Vihreät kiinnitti huomiota siihen, että sodan ajan joukkojen kasvattaminen johtuu lähinnä laskentatavasta. Myös SDP:n ryhmäpuheenvuoron pitänyt Mika Kari sanoi, että Suomea ei puolusteta mielikuvilla, vaan todellisella suorituskyvyllä.

– Jatkossa mukaan lasketaan sodanajan perustamisjoukot, varusmiehiä ja rajajoukot. Sotatilanteessa nämä joukot ovat nytkin olleet osa puolustustamme, Krista Mikkonen (vihr.) sanoi.

Puolustusministeri Niinistö kiisti väitteet teknisestä kikkailusta. Hänen mukaansa puolustusselonteon linjauksella perustamisorganisaatiota ei jatkossa kotiutettaisi, kun joukot on muodostettu.

– Perustamisorganisaatio liitetään osaksi laajenevaa paikallispuolustusta. Perustamisorganisaatiota hyödyntämällä voidaan vapauttaa muita joukkoja sodan ajan ydintehtäviin, Niinistö sanoi.

Eduskunta aloitti iltapäivällä lähetekeskustelun hallituksen puolustusselonteosta.