Vastaanottokodista vietyjen venäläislasten tapaus ei johda syytteisiin

Syyttäjän mukaan Venäjällä majailevien vanhempien saaminen oikeudenkäyntiin olisi epävarmaa.

Syyttäjä ei nosta syytteitä venäläisiä vanhempia vastaan, jotka syksyllä 2016 veivät luvattomasti kolme lastaan vastaanottokodista.

Lapset oli sijoitettu kiireellisesti Seinäjoella toimivaan vastaanottokotiin. Vanhemmat veivät heidät sieltä syyskuun loppupuolella. Muutamia päiviä myöhemmin sosiaaliviranomaiset hakivat lapset takaisin ja kertoivat lasten olevan kunnossa.

Epäilty rikos on lapsen omavaltainen huostaanotto, josta voidaan tuomita sakkoihin.

Kihlakunnansyyttäjä Jaana Nyrhinen Pohjanmaan syyttäjänvirastosta sanoo syyttämättäjättämispäätöksessään, että vanhemmat ovat Venäjän kansalaisia ja tiettävästi tällä hetkellä Venäjällä.

Nyrhisen mukaan vanhempien saamiseksi oikeudenkäyntiin Suomeen jouduttaisiin käyttämään kansainvälisiä oikeusapupyyntöjä ja silti se olisi varsin epävarmaa. Tästä koituvat kustannukset eivät siksi olisi suhteessa asian laatuun nähden.

Lisäksi mikään tärkeä yleinen tai yksityinen etu ei hänen mukaansa vaadi asian käsittelyn jatkamista.

Lasten vanhempien asianajaja ei pystynyt maanantaina vahvistamaan STT:lle, missä lapset nykyään ovat.

Tapaus puhutti venäläismediassa syksyllä 2016

Huostaanotettujen venäläislasten tapaus nousi julkisuuteen syyskuussa 2016, kun venäläismedia kertoi isän vieneen lapset vastaanottokodista. Lapset olivat olleet huostaanotettuina reilut kaksi viikkoa. Tieto oli lähtöisin lapsikiistoissa aktiivisesti esiintyneeltä Johan Bäckmanilta.

Kuten vastaavia tapauksia yleensä, Seinäjoen tapausta käsiteltiin laajasti venäläisissä tiedotusvälineissä. Venäjän lapsiasiainvaltuutettu totesi, että lapset näyttävät joutuneen "perheen sisäisen konfliktin panttivangeiksi".

Ennen kuin vanhemmat veivät lapset luvattomasti vastaanottokodista, he olivat ottaneet yhteyttä Venäjän lähetystöön, ja Venäjän konsulivirkailija oli matkustanut Seinäjoelle.

Kansainvälisten Haagin sopimusten mukaan lasten huoltoon liittyvät asiat käsitellään heidän asuinmaansa lainsäädännön mukaan eikä sen mukaan, minkä maan kansalaisia he ovat.